Opintotukikeskus vaatii Helsingin lautakuntaa tilille

T:Teksti:

Kelan opintotukikeskus ja Helsingin yliopiston opintotukilautakunta ovat jo pitkään kiistelleet, millä perusteella tukikuukausina liikaa tienanneilta opiskelijoilta peritään tukea takaisin.
    Opintotukikeskuksen johtaja Seppo Naumanen tarkasti lautakunnan päätöksiä jo toistamiseen ja tarkastuskertomuksen johtopäätökset ovat tylyjä: Opiskelijoita on armahdettu mittavissa määrin vastoin ohjeita ja muissa lautakunnissa vallitsevia käytäntöjä. Yhdessäkään tarkastetussa tapauksessa ei Naumasen mielestä ollut syytä armahtamiseen.
    Asumislisiä ei ole peritty lainkaan takaisin. Tuloselvityksiä ei ole pyydetty opiskelijoita tarpeeksi pitkältä ajanjaksolta, ratkaisut perinnästä luopumisesta on tehty silmämääräisesti ilman laskelmia, lautakunta on käsitellyt armahtamisia ohjesäännön vastaisesti.

”Asenteellista haluttomuutta”

”Havaintojeni mukaan tulovalvontaa ei ole yritettykään hoitaa säädösten ja ohjesäännön edellyttämällä tavalla ja edellisen tarkastuksen ja lautakuntien koulutuksen yhteydessä annettujen ohjeiden mukaisesti”, Naumanen kirjaa tuomionsa. ”Tehdyn pohjatyön jälkeen juridisesti ja asiallisesti oikeiden ratkaisujen teon mahdollistavan lisätyön tarve ei olisi ollut kovin suuri. Siksi varsinainen syy laiminlyönteihin lienee asenteellinen haluttomuus hoitaa tulonvalvonta vaaditulla tavalla.”
    Opintotukilautakunnan toiminta tapahtuu yliopiston vastuulla. Naumanen edellyttää yliopistoa huolehtimaan, että vuoden 1994 tulonvalvonnan ratkaisut korjataan siltä osin kuin laki antaa mahdollisuuksia. ”Tarkistamistyö olisi ilmeisesti toteutettava siten, että sitä johtamaan määrätään opintotukilautakunnan ulkopuolinen henkilö.”
    ”Yliopiston tulee jatkossa huolehtia siitä, että luottamus opintotukilautakunnan ratkaisutoiminnan oikeellisuuteen ja asianmukaisuuteen palautuu. Jätän yliopiston arvioitavaksi, millaisia henkilöstö- tai muita järjestelyjä tämä edellyttää.”
    Henkilövaihdoksien vaateen voi helposti henkilöidä lautakunnan sihteeriin Simo S. Soiniseen, joka on pitkään ja julkisesti taistellut löysemmän perintätavan puolesta.

”Opiskelijoita on johdettu harhaan”

Soinisen aikaisemmin annetusta kirjallisesta vastauksesta tarkastuskertomuksen luonnokseen ilmenee, että hän ja Naumanen lukevat opintotukilain takaisinperintäpykälää täysin vastakkaisesti. Naumasen mielestä armahduksiin on syytä vain opiskelijan sairauden vuoksi, Soinisen mukaan taas viranomainen voi käyttää harkintavaltaansa suhteellisen vapaasti. Hän tulkitsee kohtuullisuusperiaatteen tarkoittavan muun muassa, ettei kukaan saisi joutua takaisinperinnän vuoksi toimeentulotuen varaan.
    Soininen korostaa kirjallisessa vastauksessaan tarkastusraporttiin tulovalvonnan tulleen hyvin työläänä yllätyksenä, jolloin lautakunnalla ei ollut tarvittavia resursseja käytössä.
    Tulorajoja koskeva tiedotus on ollut Soinisesta puutteellista. ”Opiskelijoille on sekä Kelan paikalliskonttoreissa että verotoimistoissa ja yliopistojen neuvontatoimistoissa jaettu puutteellista ja jopa virheellistä tietoa: yleensä on annettu neuvoksi toteamus, että verotus tasaa liikaa myönnetyn tuen.”
    Myös takaisinperinnän ohjeet ovat Soinisen mukaan puutteellisia.
    ”Yleensäkin modernissa hallinnossa käytetään pääasiassa normi-, informaatio- ja resurssiohjausta sanktioiden sijaa, kun pyritään haluttuun lopputulokseen ja jos halutaan korjata virheelliseksi koettua toimintatapaa tai laintulkintaa.”
    Vaatimusta jo tehtyjen päätösten purkamisesta Soininen pitää yleisten hallinnollisten periaatteiden vastaisena.

Mari Manninen
Kuva: Erika Kovanen