Mistä piristystä synkkään syksyyn?

T:Teksti:

Tupakoitsijoiden on pakko värjötellä ulkona, joten heihin saa helpoiten kontaktin. ”Syysmasennusta?” yritän provosoida oikeustieteitä ja kauppatieteitä opiskelevaa Markku Ignatiusta, 25. ”No, välillä joo. Kun tää ilma on tällanen, on niin pimeetä ja gradu pitäis saada valmiiks.” Kysymykset tupakasta aiheuttavat syyllisyyttä, joten nyt masentaa ainakin. ”Mikä helpottaa matalaa mieltä?” kokeilen piristykseksi. ”Lepo auttaa ja alkoholi, välillä”, Markku pohtii. ”Joskus pelaan korista tai sählyäkin. Liikunta virkistää.”
    Kotitalousopettajaksi opiskeleva Maija Asu, 23, porhaltaa pihan poikki tuoremehutölkki kainalossaan. ”En tiedä onko se vaan uskomus, että C-vitamiini piristäis. Aion kuitenkin kokeilla.” Sade yltyy. ”Märkä ja pimeä saa ihan veltoks. Kun sais vaan nukkuu ja nukkuu ja nukkuu…”, Maija haaveilee. Kun siihen ei ole aikaa, hän piristää itseään appelsiinimehun lisäksi joskus suklaalla.
    ”Tää on tällasta yleistä pysyvää vitutusta”, valtsikalainen Ilari Marzano, 26, kommentoi. ”Se vähän kuuluu mun vuosirytmiin, että loka-marrskuussa kituutellaan. Sitten tulee opiskelijoiden syysvappu, kun on paljon pikkujouluja ynnä muuta. Joulun jälkeen onkin jo melkein kevät. Silleen jaksaa kun ajattelee niin.”
    Kauppiksessa viestintää pänttäävä Jaana Kokko, 24, ennaltaehkäisee syysmasennusta tekemällä jotain arkirutiineista poikkeavaa. ”Nään vaikka hyvää ystävää keskellä päivää.” Psykologiaa lukeva Ilona Etelävuori, 24, uskoo, että katsomalla asioita realistisemmin, kaikki ei välttämättä näytäkään niin masentavalta. ”Mielialoja kuvaa hyvin lumipallo-ilmiö. Kun yksi asia masentaa, rupeaa kaikki tuntumaan tylsältä.”
    ”Syyslukukausi on niin lyhyt, että tässä vaiheessa on usein hirveästi töitä. Ainakin väsymystä se tuo”, sosiologian jatko-opiskelija Saara Soikkeli, 29, pohtii. ”Valon määräkin vaikuttaa. Tänä syksynä satun lähtemään matkalle valoisaan ja lämpimään, uskon sen virkistävän. Kairon reissun voisi kyllä ottaa joka syksyiseksi traditioksi.”
    Biologiaa opiskeleva Mariko Lindgren, 26, määrittelee syysmasennuksen tylsyydeksi. ”Loka-marraskuussa kun elämä hidastuu ja arki on vaan opiskelua, miettii usein onko elämä vaan tätä.” Silloin Mariko lauleskelee, soittaa ja näkee enemmän ystäviään. ”Toisaalta voi myös lähteä yksin retkelle luontoon.”
    Kahvilassa lähestyn kahta keskenään juttelevaa tyttöä. He puistelevat päitään. ”Meillä on just samasta aiheesta menossa intiimi keskustelu.” Ystävän olkapää on vissiin se paras tuki ja turva.

Katarina Eriksson
Kuva: Tuomas Harjumaaskola