Iivonen: Opintotukea parannettava nykyjärjestelmän pohjalta

T:Teksti:

Opinintotukea uudistettiin vuonna 1992 siirtäen sen painopistettä opintolainasta opintorahaan. Valitettavasti uudistus jäi puolitiehen ja opintorahan taso jäi huomattavasti muita vähimmäisturvaetuisuuksia pienemmäksi. Vuoden 1992 opintotukiuudistuksen suuri ongelma on se, että opintotukiaika rajattiin 55 tukikuukauteen, mikä on monilla aloilla riittämätön aika opintojen loppuun viemiseen. Opintotukiajan enimmäiskestoa ja tuloharkintaa pohtinut työryhmä on esittänyt, että opintotuen tuloharkintaa uudistettaisiin Tanskan opintotukijärjestelmän mukaisesti siten, että opiskelijan kaikki vuoden aikaiset tulot otettaisiin huomioon tuloharkinnassa.
    Opintotuen Tanskan mallin erityinen kohtuuttomuus on se, että tuloharkintaan vaikuttavat myös opiskelun aloittamista edeltävät tulot ja valmistumisen jälkeiset tulot. Tulojen vuositarkastelu aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita opiskelijoille, joille tarjoutuu tilaisuus hankkia työkokemusta. Opintotukijärjestelmän on oltava joustava nykyisenkaltaisessa epävakaassa työllisyystilanteessa, jossa työsuhteet ovat odottamattomia Ja määräaikaisia sekä pitkäjänteinen työuran suunnittelu on mahdotonta Tanskan mallin mukainen opintotuki ei välttämättä kohdennu niihin kuukausiin, jolloin opiskelijalla on tarvetta taloudelliseen tukeen. Malli ei myöskään huomio opiskelijoiden erilaisia elämäntilanteita.
    Koulutuksen investointiluonne on muuttunut. Aiemmin koulutuksen hankkiminen paransi yksilön työmarkkina-asemaa, takasi mielekkäät työtehtävät ja turvallisen työsuhteen. Työmarkkinoiden muututtua epävakaiksi koulutuksen tuoma taloudellinen lisäarvo yksilölle ei ole enää automaattista. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa työmarkkinoilla, eikä koulutusta ole sopeutettu uusiin vaatimuksiin, vaan ongelmat lykätään tulevaisuuteen turvautumalla täydennyskoulutuskierteeseen.
    Nuoret velvoitetaan ottamaan markkinaehtoista opintolainaa opiskeluaikaiseen elämiseen, vaikka valmistumisen jälkeinen työpaikan saanti on käynyt hyvin epävarmaksi. Keski-ikäisten elämäntilanteita pyritään ymmärtämään sitäkin paremmin. Suomeen ollaan luomassa uutta ansiosidonnaista opintotukea koulutusvakuutusta – joka edellyttää tuen saajalta pitkää työhistoriaa.
    Nuoriin ja opiskelijoihin kohdistetaan velvoitteita enemmän kuin muihin kansalaisiin ja oikeuksia nuorilla ja opiskelijoilla on kuitenkin muita kansalaisia vähemmän. Nuoriin kohdistuu enemmän toimeentuloriskejä kuin muihin kansalaisiin. Sosiaaliturvaa tulisikin välillä uudistaa nuorten näkökulmasta. Nuorille on annettava tasaveroinen asema yhteiskunnassa, sillä muuten nuorten tulevaisuudenusko on vaarassa.

Esa Iivonen
HYY:n hallituksen puheenjohtaja