Kari Raivio ei aio tyytyä opetuksen kehittämisestä puhumiseen. ”Jolleivat opiskelijat huomaa kahden vuoden kuluttua, että opetuksen taso on parantunut niin minun on parasta painua takaisin keskosia hoitamaan”, Raivio pamauttaa.
Yliopisto-opetuksen kehittäminen tulee hänen mukaansa näkymään massaluentojen ja kirjatenttien vähentymisenä. ”Opiskelijalle pitäisi sanoa vain oppimistavoitteet, jonka jälkeen hän hankkisi itse tiedot, eikä kertoa, että lue nämä ja nämä kirjat, niin pääset tentistä lävitse.”
Keskostutkimukseen erikoistuneella Raiviolla on kokemusta opetuksen kehittämisestä lääketieteellisestä tiedekunnasta. Siellä on kokeiltu parin vuoden ajan ongelmakeskeistä opetusta, jossa opiskelijat etsivät itse vastauksia lääketieteellisiin kysymyksiin.
”Yliopisto-opetus on ollut liian pitkään tiedon sisäänkaatoa. Sellaista ei enää tarvita, koska kaikilla on pöydällään masiina, johon voi sulloa kuinka paljon tietoa tahansa.”
Raivio aikoo nostaa opetuksen arvostusta vaatimalla tiedekunnilta ja laitoksilta konkreettisia tuloksia. Jos jollakin ei ole tarjotanäyttöjä, määrärahoja karsitaan. ”Opiskelijoilla on suuret odotukset tänne tullessaan. Yliopiston on vastattava näihin odotuksiin.”
Raivio olisi valmis nostamaan opetusansioiden merkitystä myös yliopiston virantäytöissä. Esimerkiksi opetuksen kehittämiseen suunnattujen määräaikaisten professorien virkoja voitaisiin hänen mielestään täyttää painottamalla opetusansioita.
Apinointitehtävät pois pääsykokeista
Kesän aikana käytyyn vilkkaaseen keskusteleen pääsykokeiden tulevaisuudesta, Raiviolla on selvä näkemys. Ylioppilaskokeiden arvosanoja pitäisi hänen mielestään hyödyntää nykyistä enemmän. Esimerkiksi matematiikan, fysiikan ja kemian arvosanoja käyttämällä voitaisiin poistaa näitä aloja koskevat pääsykoetehtävät.
”Näin pääsykokeissa voitaisiin keskittyä aineistotehtäviin, jotka mittaavat hakijan kykyä soveltaa tietoa, ei pelkkää ulkomuistia. Apinatkin voidaan opettaa tekemään muistitehtäviä”, Raivio letkauttaa.
Jarkko Vesikansa
Kuva: Tuoma Harju-Maaskola
