Duo ilman suojaverkkoa

T:Teksti:

Kiusallista, mutta odotettua. Jos Pet Shop Boysin edellinen albumi Very oli Erittäin niin uusi Bilingual (Parlophone) on Enintään puolet siitä. Vaikka albumi tömistelee sisään ovenkarmit mukanaan, ensivaikutelmaksi jää, että petopojat ovat vähän tuuliajolla. Latinopopmaisilla sovituksilla kuorrutettu biisilajitelma on karun tasainen eikä pakota kiinnittämään turvavöitä.
    Bilingualin leimaaminen välityöksi on kuitenkin varomatonta kärjistämistä. Levyn sävyt alkavat erottua useiden kuuntelukertojen jälkeen. Se, mikä aluksi tuntuu ohikävelyltä, osoittautuukin pian ah! taas niin palkitsevaksi psb-elämykseksi. Esimerkiksi Up against it, Metamorphosis ja Single ovat niitä biisejä, joista äkkiä kuoriutuvat esiin luotettavat Pet Shop Boys -elementit: draivi, melodisuus, nokkeluus ja taatusti yli 120 bpm.

Mikä sitten estää hyppimästä innosta?

Syy ei ole yksin alkavan syksyn, vaan myös sen musiikkimaailman huoneentaulun, että poppari ilman hittejä on kuin nuorallakävelijä ilman suojaverkkoa. Before ja Se a vida é (That´s the way life is) ovat mukiinmeneviä singlejä, mutta eivät aivan niitä jäätelöannoksen kruunaavia kirsikoita.
    Ja niinkin on käynyt, että duon levylle on pitkästä aikaa eksynyt muutama täytebiisi – niitä kappaleita, jotka on tehty studion kelloon vilkuillen. Tämä tuntuu oudolta, sillä yhtyeellä tuskin hyvästä materiaalista on pula. Pelkästään ottamalla mukaan Se a vida é -singlellä julkaistut kipaleet Betrayed ja How I learned to hate rock´n´roll albumi olisi saanut napakkaa vetoapua.
    Ehkäpä levyn pointti piilee teksteissä. Bilingualin erottaa duon aikaisemmasta tuotannosta sen sanoitusten avoimempi homoseksuaalisuus. Tekstejä ei tarvitse lukea rivien välistä. Vakuudeksi tästä Neil Tennant ja Chris Lowe poseeraavatkin valokuvassa, jossa he ovat astumassa ulos komerosta.
    2+/3, Neil ja Chris vaatekaapista moi!

Miska Rantanen