Opiskelija raataa paskahommissa

T:Teksti:

Opiskelijat työskentelevät tarjoilijoina, kassoina, siivoojina, pizzanpaistajina tai puhelintyttöinä. Yli 80 prosenttia opiskelijoista työskentelee opiskeluaikanaan. Työn tärkein motiivi on raha, eikä duunipaikoissa ole aina kehumista. Erot ovat kuitenkin valtavia. Kun humanisti saa taistella mäkkärin pihvinkääntäjänpaikasta, revitään teekkarit puoliväkisin koulutusta vastaaviin töihin. Teekkareille, kauppatieteilijöille ja atk-taitureille löytyy muhkeapalkkaisia hommia.
    Suomen ylioppilaskuntien liiton teettämän tutkimuksen mukaan Helsingin kauppakorkeakoulussa opiskelevista viidennes ansaitsee yli 80 000 markkaa vuodessa. Helsingissä myös palvelualan hanttihommia saa huomattavasti muuta Suomea helpommin. Osa-aikaiset ja lyhytkestoiset työsuhteet ovat lisääntyneet kaikilla, mutta erityisesti naisilla. Työssäolevista miehistä määräaikaisessa työsuhteessa on 20 prosenttia, mutta naisista yli kaksinkertainen osuus. Opintojensa ohella raatavista on osa-aikaduunissa lähes 60 prosenttia.

Huono tulevaisuus paitsi oma

Nuorten pessimismi on lisääntynyt, eikä hallituksen työttömyyspuolituksiin tunnu moni uskovan. Nuorisobarometrin mukaan noin 60 prosenttia nuorista jaksaa uskoa työllisyystilanteen paranevan seuraavan viiden vuoden aikana. Vuotta aikaisemmin parempaan tulevaisuuteen uskoi vielä lähes 80 prosenttia vastaajista. Silti opiskelijat uskovat, että juuri he onnistuvat napaamaan koulutustaan vastaavan paikan. Yliopistolehden tutkimuksen mukaan erityisen itsevarmoja ovat kasvatustieteilijät.
    Nuoret valittavat, että talous on rempallaan ja poliitikot vain levittelevät käsiään. Silti he katsovat oman työllistymisensä olevan kiinni henkilökohtaisista ominaisuuksista. Hokema hyvät tyypit saavat töitä on otettu todesta. Ylioppilastutkinnon suorittaneet uskovat, että koulutus on ylivoimainen valtti työmarkkinoilla. Vain viisi prosenttia heistä epäili, ettei opiskelu kannata. Pizzanpaisto lisää kiinnostusta opintoja kohtaan. Paskahommassa huomaa, että koulutus kannattaa. Yli 40 prosenttia SYL:n kyselyyn vastanneista opiskelijoista arveli, että työssäkäynti lisää opiskelumotivaatiota.
    Nuoret ovat valmiita joustamaan palkoissa ja työehdoissa. Yli puolet Nuorisobarometriin vastanneista hyväksyy sen, että työhön tulevan nuoren palkka olisi muita alhaisempi.

Rahan eteen kuuluu raataa

Nuoret on sisäistäneet myös protestanttisen työmoraalin. Heidän mielestään rahan eteen on tehtävä töitä. Haastatelluista 75 prosenttia arvioi, että työttömyyskorvauksen vastikkeeksi pitää tehdä jotain yhteiskuntaa hyödyttävää työtä. Naisista lähes 70 prosenttia olisi valmis tekemään tilapäistäkin työtä, vaikka siitä saisi vain saman verran rahaa kuin työttömänä löhöilystä. Miehet eivät olleet aivan yhtä innokkaita, heistä vain reilut puolet suostuisi ”kannattamattomaan” työhön.
    Tulevaisuuden epävarmuus näkyy siinä, etteivät nuoret osaa arvioida tulevaa yhteiskunnallista asemaansa. Silti lähes 60 prosenttia uskoi saavuttavansa paremman aseman kuin vanhempansa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lapset uskoivat harvemmin pääsevänsä vanhempiensa veroiselle pallille.
    Ongelmista huolimatta nuoret haluavat jäädä Suomeen kärsimään. Nuorisobarometriin vastanneista vain kolme prosenttia aikoi ulkomaille opiskelemaan lähimmän viiden vuoden aikana. Yli puolet uskoi, ettei varmasti lähde opiskelemaan ulkomaille. Työt ulkomailla eivät kiinnosta sen enempää kuin opiskelukaan. Vain neljä prosenttia kertoi hakeutuvansa töihin ulkomaille. Opiskelijoistakin lähes yhtä harva piti ulkomaille lähtöä varmana. Puhe lähdöstä leveämmän leivän perään tuntuu siis olevan katteetonta uhoa.

Miira Lähteenmäki
Piirros Salla Savolainen