Huminaa Pietarista

T:Teksti:

New Composersin taustalla on yli vuosikymmen ideoiden kypsyttelyä ja kehittelyä. Valera Alakhovin ja Igor Veritshevin muodostama duo on aina tehnyt musiikkia koneilla, mutta Astra on ensimmäinen puhdas ambientlevy.
    Yhtyeellä on juuret länsimaisessa tanssimusiikissa. Rock oli pop 80-luvun alun Leningradissa, muttei Valeralle tai Igorille. Neuvostonuorison yleensä rymistäessä Led Zeppeliniä tai Deep Purplea, pyöräyttivät koulutoverukset kulttuuripalatsin tiskijukkina toisenlaista äänimaisemaa. Heitä liikuttivat Donna Summer ja muut tanssirytmit. ”Olisi silti väärin väittää, että elämästä pystyi nauttimaan. Nuoruus järjestelmässä oli kovin ankea”, Valera muistaa.
    Musiikki toi henkireiän. Valera sisäisti säveltämisen perusteet ottamalla yksityistunteja Leningradin konservatorion opettajalta. Kun Igor vuonna 1983 pääsi äänioperaattoriksi paikalliseen teatteriin, saivat pojat käyttöönsä todellisen aarteen: studion.
    Välittämättä ilmaisun rajoista he alkoivat estotta miksata yhteen musiikkia, sanoja ja ääniä, poimien palasia neuvostomassakulttuurista – televisiosta, radiosta ja propagandafilmeistä. New Composers oli syntynyt.
    Gorbatshovin vuonna 1985 promotoima perestroika höllensi kulttuurin pakkopaitaa. ”Viimeiset neuvostovuodet olivat parasta aikaa. Silloin suurimmalla osalla ihmisistä oli vielä rahaa, mutta ensimmäistä kertaa myös vapaus. Oli unelmia ja haaveita, toki välillä kovin naiivejakin”, Valera kertoo.

Avaruuskerhon mukana Hollantiin

Länteen haluttiin välittömästi, mutta aivan heti ei matkustuslupia saatu. ”Vaikka emme itse päässeet rajan taa, pystyimme kutsumaan ihmisiä lännestä tänne. Tosin kun vuonna 1987 lähetimme nauhojamme Brian Enolle, monet lähimmätkin ystävät pitivät tekoamme ajanhukkana”, Valera kertoo. Vielä samana vuonna Eno saapui Leningradiin, ja Valera tapasi oppi-isänsä. ”Enon vierailulla oli suunnaton merkitys underground-kulttuurimme itsetunnolle. Ihmiset alkoivat tosissaan luoda yhteyksiä ulkomaille.”
    Haave lännestä toteutui vuonna 1989, kun New Composers matkusti Hollantiin osana Science Fiction Clubia, joka oli Leningradin planetaarion lasten avaruusfantasiakerho. Tuolloin Länsi-Euroopassa soivat jo uudenlaiset tanssirytmit. New Composers jatkoi acidhousesoundin perässä Englantiin, jossa duo sai jo nauttia menestyksestä. Liverpoolissa nauhoitetusta Sputnikista tuli suuri tanssihitti brittiklubeissa.
    Vuonna 1991 elämä muuttui äkkiä. Neuvostoliitto vaihtui Venäjäksi, Leningrad Pietariksi ja ruplat roskapaperiksi. ”Meille underground-artisteille jäi sentään vapaus, koska pysyimme ulkona neukkusysteemeistä. Emme olleet korruptoituneita ja kiitollisuudenvelassa vanhemmille tai puoluepomoille, jotka olisivat järjestäneet meidät johonkin asemaan. Mutta talous on monille rankkaa. Jos haluat tehdä paljon rahaa Venäjällä, sinun pitää pelata paholaisen kanssa”, Valera kuvaa.

Tekno arkipäivän soundtrack

Nykyvenäläisen elämänmenon soundtrackina on teknomusiikki juurtunut tiukasti Pietariin. Suuri osa klubien asiakkaista on paksuniskaisia, uusrikkaita bandiitteja, jotka kiltisti maksavat jopa satojen markkojen pääsyliput. ”Meidän lähin yleisömme on intellektuaaleja ja kulttuuriväkeä – hyviä tyyppejä, mutta heillä ei ole rahaa. Selvitäkseen on käytävä soittamassa myös rahajuhlissa.”
    Viimeisin diilinsä Valera sai solmittua syyskuun alussa Helsingin Juhlaviikoilla, jossa New Composers oli Huvila-teltassa esiintyneen pietarilaisen avantgardisti Sergei Kuriokhinin matkassa. Tilaisuudessa Valera tapasi jo 80-luvulla venäläisten taiteilijoiden kanssa yhteistyötä tehneen Eero-Pekka Rislakin. He sopivat yhtyeen albumin Astran julkaisemisesta Rislakin Aquarian-levymerkillä.
    ”Astra on kokeellista musiikkia, jollaisen toteuttaminen Venäjällä on toistaiseksi taloudellisesti mahdotonta. Suomalaisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, ei pelkästään siksi että asiat toimivat teillä, vaan koska ihmiset myös ymmärtävät tällaista musiikkia.”, Valera perustelee.
    Reilun tunnin mittainen Astra on ambient-taival venäläisen kulttuurin läpi, mutta mukaan on sämplätty myös sammakon kurnutusta ja Jane Fondaa Barbarellana. Vaikka markkinoita hamuillaan lähinnä tiedostavasta lännestä, haluaisi Valera levyn sanoman tavoittavan erityisesti venäläiset.
    ”Olemme kulttuurin tohtoreita välittämällä syvimpiä tunteita. Käytämme esimerkiksi ortodoksista kirkkolaulua, jotta nuoret voisivat adaptoitua vanhaan kulttuurin. Tärkeää ei ole tulevatko he kristityiksi vai eivät, vaan että he ajattelevat mitä elämällään tekevät.”
    New Composersin Astra-albumin julkistamisjuhlat perjantaina 15. maaliskuuta kello 21 Scifi-club -spesiaalissa Cafe Fredrikissä, Fredrikinkatu 29. Paikalla myös tekijät.

Sami Hyrskylahti
Kuva: Ilona Oksanen