”On hyvin vaikea sanoa, ketkä tästä päivästä selviytyvät legendaksi, koska aika on erilainen ja mediamaailma on monipuolistunut. Toistaiseksi on vain odotettava kiinnostuneena, onko nykyisissä taiteilijoissa ainesta”, sanoo suomalaiseen populaarikulttuuriin erikoistunut toimittaja Ilpo Hakasalo.
Kun viihde on noussut omaksi teollisuudenhaarakseen, ovat päätä pidemmät sankarit kiven alla. Hallikaiset ja korisevat ovat useimmille tuttuja, mutta siitä voidaan olla montaa mieltä, yltääkö heidän glamourinsa vuosikymmenien päähän. Paradoksaalista kyllä, todelliset tähdet tuntuvat vähenevän TV- ja radiokanavien määrän kasvaessa.
Legendan perusraaka-aine on karisma. ”Kun Vili Vesterinen soitti harmonikkaa, timanttisormukset säihkyivät hänen käsissään. Hän oli suurine eleineen lavan keskipiste. Muut hänen aikalaisensa olivat enemmän tai vähemmän muissa maailmoissa soittaessaan. Vili oli ainoa muusikko, jonka karisma ylti samaan kuin laulajien.”
Suurin ja kaunein on tietysti Olavi Virta, jota viime vuonna saatiin kuulla ja nähdä liiankin kanssa, kun hänen syntymästään tuli kuluneeksi 80 vuotta. Virta-kuume nousi ajoittain niin korkealle, että pitkäaikaisiakin faneja alkoi tympäistä. Toisaalta, kun faktat ladotaan tiskiin, on hänen asemansa kiistämätön.
Legendojen syntymisten ennustaminen on vaikeaa, käytännössä mahdotonta. Oikotiet tähdestä legendaksi ovat harvassa. Usein äkkikuolema auttaa, mutta sekään ei takaa ikuista elämää viihdemaailmassa. Hakasalon mukaan huomisen klassikot voivat kasvaa yllättävissä paikoissa, aivan muualla kuin luulisimme. ”Tulevaisuuden legendoja voi olla ympärillämme, mutta nyt ne tuntuvat liian tavanomaisilta ja arkipäiväisiltä.”
Viimeisimpien todennäköisten legendojen syntyminen voidaan ajoittaa 60- ja 70-luvulle, kahden TV-kanavan aikakaudelle: Reijo Taipale, Irwin Goodman, Junnu Vainio… Myöhempien aikojen ehdokkaita Hakasalo ei uskalla nimetä. ”Monet jatkavat vielä uraansa. Legendan maine pitää lunastaa pitkäaikaisemmalla tekemisellä”, hän muistuttaa.
Tässä seurassa rikkinäinen ja villi siviilielämä on yleensä pikemmin sääntö kuin poikkeus. ”Epäonnistujan prototyyppi Rauli Badding Somerjoki ehti olla legenda, samoin kuin loassa rypenyt Unto Mononen. Myös Laila Kinnusen elämässä on kaikki draaman ainekset.
Boomi vaatii aikalaisten muistoja
Kaikki legendat eivät ole niitä jo eläessään vaan niitä syntyy myös jälkijättöisesti. Pitkään pinnan alla kulttisuosiota nauttinut laulaja, näyttelijä tai elokuva voi hetkessä ponkaista korkeuksiin, vaikkakin historian aarreaitat ja roskatynnyrit on jo moneen kertaan haravoitu kamman kanssa. Rovaniemen markkinoilla ja Turhapuro-elokuvat on nostettu kansakunnan kaapin päälle, mutta silti helmiä on vielä jäljellä. Esimerkiksi Maunu Kurkvaaran hellyttävä musiikkielokuva Lauantaileikit vain odottaa löytäjäänsä.
Turhan pitkälle menneisyyteen ei pidä kuitenkaan tuijottaa. Esimerkiksi vuonna 1943 kuolleen monipuolisen kuplettilaulajan Matti Jurvan uutta tulemista tuskin tapahtuu. ”Hänestä on jo liian paljon ajallista etäisyyttä. Boomi vaatii kuitenkin tietyn määrän aikalaisten kokemuksia ja muistoja, ja tällä hetkellä hänet nähneistä nuorimmatkin ovat yli 70-vuotiaita.”
Klassikoksi nostaminen ei aina tapahdu pyyteettömästi. Aikana, jolloin TV-ohjelmakartat on saatava täyteen hinnalla millä hyvänsä, viihdenostalgialla ja tähtikultilla on taloudellinen tilaus. Tällöin joudutaan usein turvautumaan pihtisynnytyksiin. ”Nykyään otsikoissa tehdään niin helposti tähtiä. Ennen oli vielä sen verran suhteellisuudentajua, ettei ensilevyttäjästä käytetty termiä tähti. Se sana on menettänyt alkuperäisen merkityksensä.”
Loppusyksystä uutisoitiin kissankorkuisilla kirjaimilla, että ”Iskelmätähti sai aivoveritulpan e-pillereistä”. Ammatikseen iskelmien kanssa työskentelevällä Hakasalollakin oli vaikeuksia ”tähden” tunnistamisessa, mutta muisti lopulta, että ko. laulaja voitti iskelmäprinsessan tittelin viime vuonna Ikaalisten kylpylässä järjestetyssä kisassa, jonka raadissa Hakalehto itse oli. Ensimmäistäkään levytystä tyttö ei tähän mennessä ole tehnyt.
Miska Rantanen
Piirros Saku Heinänen
