Vegaani vaalii eläinten oikeuksia

T:Teksti:

Vaikeinta oli jättää ravinnosta pois juusto, kertovat Tuomas Naakka ja Jussi Ahlroth siirtymisestään vegaaniseen elämäntapaan. Tuomas ja Jussi ovat HYY:n Vegaanien aktiiveja, ja ovat valmiita suosittelemaan ruokavaliotaan muillekin. ”Eläinkunnan tuotteiden hylkääminen tuo hyvän olon niin ihmiselle itselleen kuin eläimillekin. Pahaksi se on vain Saarioiselle, LSO:lle ja muille lihantuottajille.”
    Vegaanit noudattavat elämäntapaa, jossa vältetään kaikkia eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, kalaa, maitotuotteita, kananmunia tai nahkaa. Boikottilistalla ovat myös muut tuotteet ja palvelut, jotka perustuvat eläinten riistoon. Ostoboikotissa ovat mm. eläinkokeita käyttävät yritykset.
    Vegaaneilla ei ole keskusjärjestöä tai johtajaa, joka määrittelisi, kuka on kunnon vegaani ja kuka ei. Jokainen tekee rajanvedon itse. Esimerkiksi valokuvaus on tiukasti ottaen vegaaneista eläinten hyväksikäyttöä, sillä filmeissä ja papereissa käytetään liivatetta, joka on eläinperäinen tuote. Tätä juttua varten Tuomas ja Jussi suostuivat kuvattaviksi, koska ”jollakin valokuvallahan juttua on kuvitettava”. Jussi myöntää itsekin ottaneensa vielä viime kesänä valokuvia.
    Nahkakenkien käyttäminen on esimerkki, josta vegaanit joutuvat usein väittelemään. ”En osta uusia nahkakenkiä, mutta käytän kyllä loppuun aiemmin hankkimani kengät – sehän on ekologista”, Tuomas kommentoi. Helsingistä löytyy ainakin yksi kenkäkauppa, josta saa vegaanien suosimia keinonahkakenkiä. Valitettavasti niiden pakkaskestävyys riittää vain noin viiteen miinusasteeseen. Useat vegaanit tilaavatkin kenkänsä Englannista asti.

Soijaa, papuja ja muroja

Filosofiaa lukeva Tuomas, 23, ryhtyi vegaaniksi kolme vuotta sitten oltuaan aiemmin laktovegetaristi. Ennen päätöstään Tuomas luki keittokirjoja ja tutustui alan ”raamattuun”, Peter Singerin vuonna 1977 julkaisemaan kirjaan Animal Liberation. Yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Jussi, 22, valitsi veganismin puolitoista vuotta sitten – luonnollisena jatkona laktovegetarisimille.
    Vegaanisen ravintoon siirtyminen ei Tuomaksen ja Jussin mukaan tehnyt ruokavaliosta yksitoikkoista, päinvastoin. ”En tiennytkään useista ruoka-aineista ja ruuan valmistustavoista ennen kuin jätin eläinkunnan tuotteet”, Jussi kertoo. Erityisesti aasialaiset ruokakaupat tarjoavat eksoottisia vaihtoehtoja.
    Jussi valmistaa usein päivällisensä soijasta: soijataikinasta saa kastikkeen kanssa maukkaita pihvejä ja pyöryköitä. Tuomaksen päivällinen koostuu esimerkiksi täysjyväriisin kanssa tarjoiltavasta herkkusieni-sipulipaistoksesta. Molempien ruokavalioon kuuluu mm. papuja monella eri tapaa valmistettuna.
    Haastattelupäivään pojat valmistautuivat tuhdilla aamiaisella: Tuomas söi kaurapuuroa ja mysliä soijamaidolla, Jussi taas nautti soijamaidon kanssa sokerikuurattuja maissihiutaleita.

Ihmisellä on valinnanvapaus

Vegaanit perustelevat ruokavaliotaan eläinten kärsimyksellä. ”Vaikka eläin olisi elänyt kuinka hyvän elämän, ei ruuaksi tappaminen ole oikein. Eläinten pitäisi saada olla omissa oloissaan”, Jussi toteaa. ”Omissa oloissaan” tarkoittaa myös sitä, että kädelle imemään laskeutunut hyttynen jätetään läppäisemättä, karkotteita tosin voi käyttää.
    Kärsimyksen merkkinä vegaanit pitävät keskushermoston olemassaoloa. ”Kokeminen edellyttää hermoston läsnäoloa. Kasvikin elää, mutta vain eläin tuntee kipua”, vegaanit perustelevat.
    Mutta syöväthän eläimetkin toisia eläimiä, inttää epäilijä. Tuomas ja Jussi vastaavat epäilijöille: ”Ihminen, toisin kuin eläin, tuntee vastuunsa ja pystyy ymmärtämään tekojensa seuraukset. Ihminen eroaa eläimestä moraalinsa takia, me voimme valita syömmekö kasveja vai eläimiä.”:

Vegaaniruokaa opiskelijoille

HYY:n Vegaanit perustettiin vuosi sitten edistämään kasvissyöntiä yliopistossa. Jäseniä yhdistyksellä on parikymmentä. Vegaanit pyrkivät lisäämään kasvisruokavaihtoehtoja Unicafen ruokaloissa ja jakavat esitteitä yliopisto-opiskelijoille. Helmikuun ensimmäisellä viikolla vegaanit esittelevät filosofiaansa Porthaniaan pystytettävällä näyttelyllä.
    Unicafen ruokaloista vegaaniystävällisin on Porthania, missä on syksystä lähtien merkitty vegaaneille soveltuvat annokset VE-merkinnällä. Kasvisruuaksi tai laktoosittomaksi ilmoitettu ruoka ei välttämättä ole vegaanista, sillä esimerkiksi kasvisliemikuutio saattaa sisältää maitoheraa, laktoosia tai muuta eläinperäistä ainetta.
    Vegaanit ovat lähestyneet ruokaloiden emäntiä kirjeellä. Vegaanit toivovat VE-merkinnän lisäksi mm. öljypohjaisten salaattikastikkeiden osuuden lisäämistä, vegaanisia sämpylöitä ja riisin korvaamista täysjyväriisillä. Myös luomu- tai biodynaamiset perunat ovat vegaanien toivomuslistalla.
    HYY:n Vegaanien sihteeri Tuomas Naakka kiittelee Portsun ruokalan lisäksi myös Päärakennuksen ja Metsätalon keittiöiden henkilökuntaa, jotka valmistavat pyydettäessä vegaanisen ruuan. ”Tavoitteenamme on, että jokaisessa yliopiston ruokalassa olisi päivittäin tarjolla ainakin yksi vegaaninen annos. Luentojen välillä on pakko syödä.”

Nina Korhonen
Kuva: Nico Backström