Opetusministeriö on lähettänyt korkeakouluille ehdotuksensa vuosien 1997-2000 tulossopimuksen tutkintotavoitteista. Ministeriön kaavailuissa maistereita valmistuu vuosituhannen vaihteessa 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 1994. Kun viime vuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 9 615 opiskelijaa, olisi vastaava luku vuonna 2000 jo 12 200. Tohtoreiden määrään ministeriö odottaa kolmanneksen kasvua.
Opetusministeriön vaatimukset liittyvät ennen vuoden vaihdetta hyväksyttävään valtioneuvoston koulutuksen ja korkeakoulujen tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosiksi 1995-2000. Opetusministeriön ehdotus toimii pohjana yliopistojen ja korkeakoulujen tulosneuvotteluille. Yleisistä tavoitteista pyydetään kantaa myös rehtorien neuvostolta.
Koulutusmahdollisuudet yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tarjotaan 60-65 prosentille ikäluokasta. Tämä aiemminkin ääneen lausuttu tavoite merkitsee vuosittain 20 000 opiskelijan sisäänottoa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville suunnataan kolme neljännestä paikoista. Painopistealueita, joilla tarvitaan eniten lisää tutkintoja, ovat ministeriön mukaan tekniikka ja liikenne, hallinto ja kauppa sekä yhteiskuntatieteet.
Ministeriö haluaa tehostaa koulutusta niin, että ”drop out” -opiskelijoiden määrä laskee ja yhä useampi aloittaneista suorittaa tutkinnon. Maisterin paperit saisi kolme neljästä aloittaneesta ja kandidaatin paperit lähestulkoon kaikki aloittaneet.
Lisää työttömiä teologeja?
Helsingin yliopiston kohdalla ministeriön tutkintotavoitteet merkitsevät reilun kymmenen prosentin lisäystä seuraavan neljän vuoden aikana. Viime vuonna yliopistosta valmistui 1 899 maisteria, vuosien 1996-1999 tavoitteena on 2 100 maisteria vuodessa. Suurimmat prosentuaaliset kasvuodotukset kohdistuvat teologeihin (55%), terveydenhuollon ammattilaisiin (51%) sekä maa- ja metsätieteilijöihin (22%).
Vastapainoksi eräiden alojen koulutusta aiotaan myös karsia. Opetusministeriön mukaan vähemmillä tutkinnoilla Helsingin yliopistossa selvittäisiin mm. psykologiassa ja lääketieteessä.
Johtaako putkitutkintoihin?
Opiskelijapiireissä on kauhisteltu ministeriön ilmaan heittämiä tutkintotavoitteita, lähinnä valmistumisaikojen lyhentämiseksi esitettyjä vaateita. Ovatko yliopistot ja korkeakoulut pakotettuja laskemaan vaatimustasoaan ja ohjataanko opiskelijat tyytymään suppea-alaisiin putkitutkintoihin? Korkeakouluneuvos Marita Savola vakuuttaa, että ministeriö ei tähtää tutkintovaatimusten supistamiseen. Akateemisia tutkintoja tulisi silti arvioida kriittisesti. ”Nykyiseen life learning -ajatteluun kuuluu, että kukaan ei valmistu yliopistosta ammattiin loppuelämäkseen. Korkeakoulujen pitää miettiä, mikä kuuluu peruskoulutukseen ja mikä taas jatko- tai täydennyskoulutukseen.”
Ministeriö haluaa Savolan mukaan viestittää korkeakouluille opiskelijoista huolehtimisen filosofiaa. ”Korkeakoulujen tulee huolehtia opiskelijoiden valmistumisesta ja entistä enemmän myös sijoittumisesta työelämään.”
Nina Korhonen
