Lehtinen: Elämää kansallisten resurssien ulkopuolella

T:Teksti:

Neljännestä televisiokanavasta alkanut keskustelu on tuonut julkisuuteen raikkaan tuulahduksen 70-luvulta. Edistyksellisyyden nimissä ja kansan parhaaksi annetaan taas ymmärtää, että ihmiset ovat tyhmiä, heille ei saa antaa mahdollisuutta valita. Ja että ihmiset katsovat jo nyt liikaa televisiota, vaikka se ei tarkoita että nykyisiä kanavia pitäisi vähentää.
    Mutta kun vanhat perustelut loppuvat, niin myös uusia keksitään. Nyt myös sukupolvien välisen kuilun reunamille ollaan alettu kaivaa poteroita. Tähän mennessä ainakin sellaiset mediagurut kuin Reino Paasilinna, Pekka Karhuvaara ja Kari Salmelainen ovat tuoneet esille merkittävän näkökulman Neloskanavaa vastaan: ”Kansalliset resurssit eivät riitä, Suomessa ei riitä tekijöitä.”
    Tämä huomio on tehty nykyisessä tilanteessa, jossa suomalaisten televisioammattilaisten keski-ikä lähentelee varhaiseläkeikää. Tilanteessa, jossa esimerkiksi YLE ei ole juuri viimeisten viiden lamavuoden aikana rekrytoinut uusia työntekijöitä. Tilanteessa, jossa MTV:n tilaamat ohjelmat itsenäisiltä tuottajilta eivät riitä elättämään kuin viisi kenkäkaupan kokoista organisaatiota.
    Allekirjoittaneessa, joka nyt on televisiossa totaalinen juniori (ja on nykymenoa vielä 20 vuotta), tämä herättää muutamia kysymyksiä. Esimerkiksi Reino Paasilinnalta haluaisin kysyä, olisivatko Yleisradion hallussaan olevat kansalliset resurssit (4 552 työntekijää) paremmassa käytössä, jos kahden kanavan asemasta tehtäisiin viikossa vain yksi tunti ohjelmaa. Epäilemättä se sitten olisikin hemmetin hyvä tunti tv-ohjelmaa.
    Pekka Karhuvaaralta haluaisin kysyä, onko Suomessa nytkään niin paljon kansallisia resursseja, että Iltalehdellä on faktista oikeutusta ilmestyä. Vai ovatko kansalliset resurssit kokonaisuudessaan sidottuja hiomaan hänelle lööppeihin otsikoita.
    Kari Salmelaiselta haluaisin kysyä, luuleeko hän juontavansa sen vuoksi sekä Napakymppiä että Tosihemmoja, koska tästä maasta yksinkertaisesti ei löydy toista yhtä hyvää ja hauskaa juontajaa kuin hän. Tuskinpa sentään.
    En minä eikä kukaan muukaan tiedä missä tällä hetkellä ovat ne ihmiset joiden pitäisi ruveta tekemään meille yhden kanavan verran lisää tv-ohjelmia. Mutta aivan samalla tavalla voidaan kysyä, missä ovat tamperelaiset syvänmeren kalastajat. Kun ei ole tilaisuuksia, niin ei ole tekijöitäkään.
    Hyvät opiskelijat, eli kaikki te joita ei lasketa mukaan kansallisiin resursseihin. Tilanne on ilmeisesti niin yksinkertainen, että kun nykyiset television tekijät kuolevat, loppuu myös koko tv-toiminta Suomesta. Sitä odotellessa me jännittäen katselemme kolmelta kanavaltamme, kuinka kauan nykyiset voimavarat pystyvät tekemään kansalle lisää metsoloita, blondeja ja kotikatuja.

(Kirjoittaja on tv-tuottaja.)

Roope Lehtinen