15. joulukuuta 2017

”Uskon, että pärjäämme skabassa”, sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.

Suomen kantaa Euroopan unionin budjettikehysneuvotteluihin muovaillaan parhaillaan eduskunnassa. Valiokunnat käsittelevät valtioneuvoston eli Suomen hallituksen linjauksia, jotka lähtevät siitä, ”ettei Britannian eron aiheuttamaa aukkoa unionin budjetissa täytetä”.

Suomi ajaa siis leikkauksia EU-budjettiin. Ne toteutettaisiin esimerkiksi siten, että alueellisien koheesiorahoituksen taso madaltuisi.

Tällä saattaa olla kuitenkin ikäviä vaikutuksia myös suomalaisen korkeakoulutuksen rahoitukseen.

 

Suomalaiset korkeakoulut saavat EU:lta kahdenlaista rahaa.

Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoituksesta kilpaillaan koko EU:n alueella, ja rahoituksen ideana on tukea huippututkimusta. Suomalaisten onnistumisprosentti rahoitushaussa on ollut 13,52 (EU-keskiarvo on 14,39).

Eniten rahoitusta puiteohjelmasta ovat saaneet Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto. Horisontin osuus tutkimusrahoituksesta oli alle 3 prosenttia Tekesin vuonna 2015 julkistaman raportin mukaan.

Lisäksi EU jakaa niin kutsuttua koheesiorahaa alueellisen tasa-arvon kehittämiseen. Monissa maissa tällä rahoituksella parannetaan esimerkiksi infrastruktuuria, mutta Suomessa rahoituksen suurimpia käyttäjiä ovat maakuntien korkeakoulut.

Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovatkin julkaisseet jo elokuussa uutispimentoon jääneen kannanoton, jossa ne ilmaisivat huolensa Suomen kannasta EU-budjettineuvotteluihin.

”Linjaukset johtaisivat toteutuessaan huomattaviin budjettileikkauksiin EU:ssa, ja leikkaukset kohdistuisivat ehdotetun mukaisesti erityisesti koheesiopolitiikan rahoitukseen”, kannanotossa todetaan.

”Rakennerahastojen suurimpia hyödyntäjiä Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Pelkästään kuluneiden kolmen vuoden (kesäkuu 2014–heinäkuu 2017) aikana 4412 alueen korkeakoulujen hanketta on rahoitettu rakennerahastovaroin (EAKR ja ESR). Tukea hankkeille on tuona aikana myönnetty yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa.”

Tuki itäisen ja pohjoisen Suomen korkeakouluille on siis ollut merkittävä. Jos koheesiorahaa leikataan, sillä on varmasti vaikutusta alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen talouteen.

 

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk) kertoo nähneensä korkeakoulujen kannanoton ”otsikkotasolla” ja ymmärtävänsä huolen.

”Mutta tämä palapeli on aikamoinen. Mielestäni on selvää, että kun Britannia jää pois EU:sta, niin rahoitus tulee pienenemään. Kaikilla sektoreilla on tietysti toiveita, että juuri meidän rahoitukseemme ei saa koskea.”

Toistaiseksi sivistysvaliokunnan käsittely rahoituskehysmuistiosta on vielä kesken, ja se jatkuu myös kevätistuntokauden puolella. Eduskunta palaa joululomilta helmikuussa.

”Haluaisimme ottaa vielä lisää asiantuntijakuulemisia aiheeseen. Jos saamme aikataulut natsaamaan, niin toivomme esimerkiksi komissaari (Jyrki) Kataista valiokunnan vieraaksi”, Puumala kertoo.

Puumala ei näe vastakkainasettelua maatalouden ja koulutuksen välillä Suomen EU-kannoissa, vaikka valtioneuvoston muistiossa vain toiseen näistä esitetään leikkauksia. Hänen mielestään Suomen olisi pikemminkin lunastettava potentiaalinsa saada enemmän myös Horisontti-rahoitusta.

Horisontti-rahoitushan on erittäin kilpailtua. Luuletko, että Suomen saanti tästä rahoituksesta voisi todellisuudessa kasvaa?

”En vielä antaisi tuollaista tuomiota, että emme voi saada rahaa nykyistä enempää. Tässä voi olla tällainen low hanging fruit -tyyppinen ilmiö, jossa olisi aika helposti poimittavassa jopa satoja miljoonia euroja. Niin varteenotettavat tahot ovat olleet sitä mieltä.”

Mitkä tahot?

”En niitä lähde tässä erittelemään.”

Jos Suomen kanta muuttuu EU:n kannaksi ja koheesiorahoitus vähenee, pitäisikö tätä kompensoida jotenkin suomalaisille korkeakouluille?

”En lähde spekuleeraamaan. Tässä on nyt kaikki pelissä ja pyrimme tekemään mahdollisimman hyvän duunin. Uskon, että pärjäämme skabassa.”