Pakkostrippausta, kostea ryhmäaamiainen ja kourimista sohvalla. Sitenkin voi aikansa yliopistossa aloittaa.
Ylioppilaslehti selvitti fuksisyksyn kokemuksia kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille suunnatulla verkkokyselyllä. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli fuksitapahtumiin tyytyväisiä ja kehui niitä ”vuoden huippukohdiksi” sekä ”tärkeäksi osaksi ryhmäytymistä”.
Ne, joilla sanomista oli, olivat yleensä kyllästyneitä alkoholilla läträämiseen – samaan ongelmaan, jota opiskelijalehdissä on pyöritelty jo kymmenen vuotta.
”Vastoin odotuksiani fuksiohjelmassa ei ollut oikein mitään tarttumapintaa ulkopaikkakunnalta muuttaneelle, joka vietti lukion välttelemällä alkoholia.”
”Kaikki oli muuten hyvin, mutta fuksiaisissa, jotka alkoivat aikaisin aamulla oli selvästi painostusta alkoholin juomiseen. Vaikka tarkoituksenani oli juoda, en halunnut aloittaa niin aikaisin aamulla. Kun sanoin tästä, koin mielestäni hieman syrjintää vanhemmilta opiskelijoilta, ja tuntui kuin olisin ’pettänyt’ heidät.”
”Opiskelijakulttuurilla on iso ongelma alkoholin kanssa, jota joko ei haluta myöntää tai sen eteen ei tehdä töitä. En tässä vaadi, että koko HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) alkaa streittamaan, mutta tätä kannattaisi oikeasti joskus pohtia tosissaan.”
Muut toiveet vaihtelivat transihmisten paremmasta huomioimisesta Fuksisuunnistuksen digitaaliseen pisteidenlaskuun ja poikkitieteellisen ohjelman kehittämiseen yli kolmekymppisille fukseille.
Osalle fuksiaiset ovat olleet myös muilla tavoin ahdistavia tapahtumia. Hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja kertoi kokeneensa tai todistaneensa häirintää, syrjintää, kiusaamista tai muuta epäasiallista käytöstä fukseille suunnatussa ohjelmassa.
”Mielestäni nykymuotoiset fuksiaiset ovat lähinnä säälittävä perinne. Yhteyksiä löytyy esimerkiksi koulukiusaamiseen tai vaikka armeijan mopottamiseen.”
”Yhdellä rastilla tyttöjen tehtävä oli tanssia ja riisua vaatteita seksikkäästi. Jos mainitsi asiasta, leimaantui ilonpilaajaksi.”
”Fuksiaisjatkoilla eräs miespuolinen vanhempi opiskelija puhui hyvin roiseja ja työntyi liian liki useampaakin fuksityttöä. Tilanteet olivat hyvin vaivaannuttavia (ehkä jopa ahdistavia?) sekä likistelyn että juttujen kohteille kuin myös vieressä olleille fukseille, jotka eivät uudessa tilanteessa osanneet reagoida tapahtumiin.”
Noin 13 prosenttia ei osannut sanoa, olivatko he kokeneet tai todistaneet häirintää.
HYYn hallituksen jäsen Mikko Kymäläinen lupaa, että ainejärjestöille annettavia ohjeistuksia fuksitapahtumista tullaan tarkentamaan vielä syksyn alussa. Tavoitteena on, ettei kukaan uusi opiskelija kokisi oloaan epämukavaksi tapahtumissa.
”Juomiseen painostamista tai seksuaalista häirintää ei tule olla näissä tapahtumissa”, Kymäläinen sanoo.
”Jatkamme syksyllä myös työtä sen eteen, että häirinnän ehkäisy ja yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluvat normaaleina toimintatapoina jokaiseen järjestöön. On ihan itsestään selvää, että järjestöt kuihtuvat, jos uudet opiskelijat eivät enää halua olla heidän tapahtumissaan tai toiminnassaan mukana.”
Kysely toteutettiin osana HYYn jäsenille toimitettavaa sähköistä jäsenkirjettä. Vastaajia oli 96, eniten humanistisesta ja kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
HYYllä on kaksi häirintäyhdyshenkilöä, jotka neuvovat ja tukevat häirintää, ahdistelua, kiusaamista, syrjintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua kohdanneita opiskelijoita. Heidät tavoittaa sähköpostitse osoitteesta hairintayhdyshenkilo(at)hyy.fi.
