09. toukokuuta 2017

Kuvataiteilija Eetu Kevarinmäki alkoi tutkia Facebookin aggressiivisia keskusteluja kolme vuotta sitten. Tuloksena oli joukko oivalluksia sekä Helsinkiin saapuva näyttely, jossa vihapuhujien kuvista on kadonnut inhimillisyys.

1. Vihapuheesta on tullut valtavirtaa

”Viime syksynä otin kuvakaappauksen Facebook-keskustelusta, jossa toivottiin pommi-iskua rasismin vastaiseen Peli poikki -mielenosoitukseen. Keskustelussa haluttiin, että mahdollisimman moni kuolisi. Kun lähetin kuvan nettipoliisille, sain vastauksen, että tämä on tätä nykyistä keskustelukulttuuria. Tuli olo, että nyt hei oikeasti.

Projektissani seurasin ensin suljettua, alueellista Facebook-ryhmää, jossa suunniteltiin omaa paikallista ydinvoimalaa ja niin edelleen. Aloin laajentaa seurantaa muun muassa Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien uutisten kommenttiosioihin. Muutamassa vuodessa vihapuhe on siirtynyt Facebookin suljetuista ryhmistä kaikkien luettavaksi. Silti sisältö on muuttunut rajummaksi. Kaikki näyttelyssä esillä olevat kuvat ovat julkisista Facebook-ryhmistä tai -sivuilta.”

 

2. Valeprofiilin vihapuhe on todellista

”Monesti vihapuhujien profiilit ovat valeprofiileja, joissa nimi on dadaa ja kuva pöllitty näyttelijältä tai mallilta. Tämäkään ei silti poista inhimillisyyttä kuvan takana. Kirjoittaja on oikea ihminen.

Teoksissa olen avannut vihapuhujan profiilikuvan takana olevan koodin tekstitiedostona. Sitten olen upottanut koodin sekaan vihapuhetta sisältävän lauseen ja katsonut, mitä tapahtuu.

Lopputuloksena on abstraktiksi rikkoutunut profiilikuva. Se kuvaa myös inhimillisyyden särkymistä vihapuheen myötä.”

 

3. Vihapuhe on enemmistön kokemaa pelkoa

”Vihapuhe on mielestäni enemmistön henkistä väkivaltaa vähemmistöjä kohtaan. Se on kuvitteellisten valtarakenteiden ylläpitoa. Määrällisesti eniten vihapuhetta tuntuu nyt Suomessa olevan islamista.

Vihapuhe tarttuu siihen aiheeseen, joka on tapetilla. Jos se on translaki, siitä raivotaan. Jos pinnalla on Mustan Barbaarin perheen ja poliisin kohtaaminen, niin sitten siitä. Tahdon2013-kampanjan koettiin olevan enemmistöltä pois, vaikka kyse oli ihmisenä olemisen sallimisesta kaikille.”

 

Kuva: Eetu Kevarinmäki.

”Kiihottaminen kansanryhmää vastaan” -teoksessa on neljä poliitikkoa, jotka on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kaikki ovat nykyisiä tai entisiä perussuomalaisten jäseniä.

 

4. Vihapuhe vihaa varsinkin naisia

”Vihapuheeseen liittyy erityisiä aggressioita naisia kohtaan. Miehiä uhataan tapolla, naisia myös seksuaalisella väkivallalla. Toivon kaikkea hyvää (turvapaikanhakijoita auttaneelle) pappi Marjaana Toiviaiselle.

Projektin myötä olen päätynyt lukemaan esimerkiksi Ruskeat Tytöt -blogia. Vihapuheeseen liittyy se, etteivät kaikki voi tässä yhteiskunnassa tehdä kaikkea. Valkoisena mieshenkilönä minulla on tietynlainen etuoikeus tehdä näyttely vihapuheesta, koska asemani suojelee minua pahimmalta uhkausvyöryltä. On toki itsessään pelottava kehitys, että projektin tuloksia pitää tänä päivänä julkaista, mutta se tuntuu välttämättömältä. Kun etuoikeutetut nostavat esille rasismin ja transfobian tapaisia asioita, se voi toivottavasti samalla tuoda tilaa myös heikommassa asemassa oleville.”

 

5. Vihapuheeseen turtuu

”Neljä kuukautta sitten projekti oli pakko lopettaa. Aloin itse elää siinä kuplassa, jossa kommenttien kirjoittajat elävät. Eihän tämä ole niin kauhea, on täällä pahempaakin, ajattelin lukiessani, vaikka joka päivä julkaistiin ihan hirveitä asioita.

Mietin pitkään tapaa, jolla voin toteuttaa näyttelyn loukkaamatta vihapuheen uhreja. En tule esittämään näyttelyssä alkuperäisiä vihapuhetekstejä, vain muokatut kuvat.

Keskustelu vihapuheen kanssa on yleensä mahdotonta. Minulla ei ole myöskään vastauksia siihen, mitä vihapuheelle pitää tehdä. Oma tapani toimia on ollut tuoda se näkyväksi kuvissa.

Taiteen tehtävä on näyttää asioita, jotka eivät ole miellyttäviä.”

 

”Vihapuheen estetiikka” esillä Creat Spacessa 11.5.-23.5. Näyttely on Kevarinmäen ensimmäinen yksityisnäyttely ja samalla lopputyö Turun Taideakatemiaan. Mukana on myös Ringa Mannerin ja Samuli Kukkolan kanssa yhteistyössä tehty ääniteos aktivisteille lähetetyistä tappouhkauksista. Jutun nostokuva on yksityiskohta teoksesta ”Sata suomalaista vihapuhujaa” (150 cm x 150 cm, mustesuihkutuloste paperille).