Lahden toisella puolella, vapaamielisyyden pioneerivaltiossa, lasten joululahjat jakaa töröhuulinen, pikimusta kikkarapää – Musta Pekka. Suurin osa hollantilaisista ei näe siinä mitään outoa.
Hollannissa ei loppuvuodesta poroja ja tonttuja näy.
Kouluissa ja päiväkodeissa parveilevat punalakkien sijaan narriasuihin sonnustautuneet valkoihoiset hollantilaiset, jotka ovat maalanneet kasvonsa pikimustiksi ja huulensa kirkkaanpunaisiksi. Päässään heillä on mustat kikkaraperuukit ja korvissaan isot kultaiset korvarenkaat.
Tämä on hollantilaisen joulun suurin juhla, Sinterklaas, jota vietetään 5. joulukuuta. Sadun mukaan Pyhä Nikolas (Sinterklaas) ja hänen apulaisensa Musta Pekka (Zwarte Piet) saapuvat Espanjasta laivalla Goudan kaupunkiin muutamaa viikkoa ennen varsinaista joulua.
Tähän aikaan töröhuulisia kikkaräpäitä vilisee kaikkialla ruokakaupoista kahviloihin. Kirjat, lehdet, radiot ja televisiokanavat toistavat kaikki tarinaa Pyhästä Nikolaksesta ja Mustasta Pekasta. Satuhahmosta, joka näyttää hämmentävän paljon kolonialismin ajan orjalta. Tätä hahmoa melkein koko Hollanti rakastaa.
Suomessa neekerinpusut ovat nykyään Brunbergin suukkoja ja Fazerin lakritsin kikkarapää on jouduttu poistamaan tuotepakkauksista korrektiussyistä. Näin pitäisi monen mielestä tehdä myös Hollannissa.
Kriitikoiden mukaan Zwarte Piet on rasistinen hahmo, joka loukkaa ihmisoikeuksia. Viimeisin mediakohu syntyi marraskuun puolivälissä, kun uutistoimisto AFP kertoi 90 mielenosoittajan pidätyksestä Goudan kaupungissa järjestetyssä Sinterklaas-seremoniassa. Mielenosoittajat olivat protestoineet maan korkeimman oikeuden päätöstä kumota aloite, jossa oli esitetty, että Musta Pekka -perinteeseen liittyvät juhlallisuudet pitäisi tutkia.
Kiperää tilannetta ei helpota se, että useat maan kärkipoliitikot, pääministeri Mark Rutte mukaan lukien, puolustavat juhlaa tai kieltäytyvät kommentoimasta siihen liittyvää kritiikkiä. Oikeistopopulistisen puolueen PVV:n johtaja Geert Wilders on jopa ehdottanut, että Hollannin kulttuuriperinnölle merkittävä Mustan Pekan hahmo pitäisi suojata lailla.
Samaa mieltä on myös kansa: kyselyiden mukaan yli 91 prosenttia hollantilaisista kieltää perinteen rasistisuuden.
Menneisyyttään Musta Pekkakaan ei voi paeta. Hahmolla on juurensa Hollannin kolonialistisessa historiassa. Ennen Hollannin siirtomaavallan päättymistä, vuonna 1850, kirjailija Jan Schenkman kirjoitti sadun Pyhästä Nikolaksesta ja hänen tummaihoisesta, maurilaisesta palvelijastaan, jotka saapuivat höyrylaivalla Espanjasta Hollantiin tuomaan lahjoja lapsille.
Vuosien kuluessa tarina muuttui niin, että Pyhän Nikolaksen palvelija alkoi muistuttaa yhä enemmän Hollannin siirtomaan Surinamin afrikkalaisia orjia. Lastensatu ja kolonialistinen historia siis yhdistyivät ja loivat nykyisen tarinan töröhuulisesta Mustasta Pekasta ja hänen isännästään Sinterklaasista.
Lapsille tässä ei ole mitään outoa. Heille kerrotaan, että Musta Pekka on musta, koska on tullut savupiipusta. On epäselvää, koska tämä lisäys on ilmestynyt tarinaan, mutta sillä on luultavasti haluttu häivyttää hahmon kolonialistinen historia. Savupiippu on edelleen myös monen aikuisen selitys, kun joku kummastelee Mustan Pekan väriä.
Mustaa Pekkaa ei Hollannissa kannata vastustaa – siitä voi nimittäin joutua pidätetyksi. Näin kävi hollantilaiselle taiteilijalle ja aktivistille Quinsy Garriolle vuonna 2011. Garrio ja ryhmä muita aktivisteja saapui Dodrechtin kaupungin viralliseen Sinterklaasin avajaistapahtumaan Garrion suunnittelemat paidat yllään. Paidoissa luki ”Musta Pekka on rasismia”. Syntyi valtava kohu. Samana vuonna netissä levisi video, jossa poliisit pahoinpitelevät Mustaa Pekkaa vastustavaa mielenosoittajaa.
Tapaukset aiheuttivat paljon keskustelua. Maan hallitukselle ja YK:n ihmisoikeuskomitealle alkoi sadella vetoomuksia ja kirjeitä, joissa vaadittiin juhlan muuttamista tai poistamista kokonaan.
Syksyllä 2013 YK:n ihmisoikeuskomitean asiantuntijat kehottivat Hollannin hallitusta selvittämään, onko maan jouluperinne loukkaava ja rasistinen. Hallitus kuittasi YK:n kehotuksen vastaamalla, että Sinterklaas on lasten juhla ja Musta Pekka tärkeä osa sitä.
”Luulen, että ihmisten jyrkät mielipiteet johtuvat siitä, että he pelkäävät tehneensä jotakin väärin. Ei ole helppoa myöntää, että on vuosia pitänyt hyvänä jotakin, joka loukkaa muita”, sanoo Musta Pekan vastaisessa aktivistiryhmässä toimiva parikymppinen Marieke.
Marieke ei uskalla kommentoida omalla nimellään, sillä hän ja hänen aktivistiystävänsä ovat saaneet tuhansia vihasähköposteja ja kommentteja sen jälkeen, kun he yrittivät jakaa pikkukaupungin asukkaille tietoa Mustan Pekan rasistisesta historiasta.
Hollantilaisista koostuvan aktivistiryhmän tarkoitus on muuttaa perinnettä, ei poistaa sitä.
”Vaikka moni vastustelee nyt, asenteiden on pakko muuttua jossain vaiheessa. Nuoremmat sukupolvet ja kansainvälinen paine ovat jo synnyttäneet muutoksen kipinän, muiden on vain seurattava perässä.”
Teksti: Ida Roivainen
