25. toukokuuta 2012
Teksti:

Kesätotuudet
Lähtisitkö silloin kanssani järvelle, Pave Maijanen kysyy suvilaulussaan, eikä ymmärrä, että hänen jatkuvat kyselynsä karkottavat kaikki vähänkin halukkaat soutelijat. Kesä on turhien, rituaalisten kysymysten aikaa. Työpaikat valtaa jatkuva läpinä tulevista ja päättyneistä lomista. Kesämökkiläiset kysyvät, tietääkö naapuri, kuinka moni hukkui juhannusviikonloppuna. Vanha media kyselee katugallupeissa, onko helle ollut kuumaa. Mediakolumnistit vastakysyvät, miksi kesäuutisointi on taas näin säälittävän kesäistä. Kysymysmerkkien käyttö pitää kesällä kieltää sellaisilta tahoilta, jotka eivät ole vähääkään kiinnostuneita kysymystensä saamista vastauksista.

Kesätekosyyt
Kesä on tekosyiden sesonkia. Se on tekosyy ajaa vesiskootterilla, se on tekosyy pitää silmäpussit peittäviä aurinkolaseja sisätiloissa, se on tekosyy kuvata suomalainen draamaelokuva, se on tekosyy juoda aamukaljaa kadunvarren lautarakennelmassa, se on tekosyy polttaa sikaa, se on tekosyy kusta puistoon, se on tekosyy valittaa muiden kesätoiminnasta.

Kesäidiootit
Entä jos Pave Maijanen kysyisikin, että lähtisitkö silloin kanssani sambakarnevaaleille. Totta kai lähtisin, koska siellä on niin epäsuomalaiskesäinen rentoilufiilis ja tanssin taikaa. Harmi vaan Pave, että kesäkuussa Helsingissä järjestettävä juhla on suunnattu pelkästään naisille, jotka haluavat näyttää suurinta hymyään räkäisillä kaduilla höyhenpuku päällä. Emme me pohdiskelevat luonteet, Pave ja minä, kestäisi katsoa sitä ruiskurusketettujen vatsojen loputonta jonoa. Kaikki kesän tapahtumat tehdään yksinkertaistettuna yksinkertaisille. Olennaista on, ettei kukaan loukkaa kännissä itseään, eikä kukaan tunne kuin myönteisiä tuntemuksia. Kirkkaassa auringonpaisteessa paljastuu, että vaikka kerrankin olisi aikaa, tilaa ja hyvät säät, ei tässä maassa saada kuin kädenlämpöistä kulttuuria aikaiseksi. Kesätaidenäyttelyissäviedään akvarellikurssin peltomaisemia koulun liikuntasaliin tai parhaimmillaankin roudataan ne maakuntataiteilijan peltiveistokset vanhan kartanon pihapiiriin. ”Wanhasta ajasta” kertovan kesäteatterifarssin huipennus koetaan, kun hevonen juoksee puskista läpi esitysalueen. Jos yleisö nauraa, on toivo menetetty. Ja nauraahan se. Aito paska haisee.

Kesädesign
Koska kesän sisältö on suureksi osaksi tiivistetty sanoihin lämmin ja valoisa, on parempi keskittyä kesän designiin. Kesämuotoilussa kehon eri ulottuvuuksia korostetaan tehosteväreillä: miesten ja naisten tissit ovat punertavia. Kesämies tai kesänainen ei saa olla tietoinen rohkeista muodoistaan. Ne annetaan muiden nähtäväksi yhtä vaivihkaa ja eksponentiaalisesti kuin luonto vihertyy. Pakarat muodostavat kaksoiskaaret farkkushortsien alarakoon. Helsingin muotoiluvuoden huipentuma saavutetaan yleisurheilun EM-kisoissa, kun esiteltävä liha tuodaan esille yhteistyössä virvoitusjuomavalmistajien ja urheiluvälinemerkkien kanssa. Mainettamme muotoilumaana tahraa se, että Suomessa ei nykyään osata valmistaa kultamitalin tasoista ihmislihaa.

Kesätyöpanot
Työpaikoissa vietetään heinäkuussa väärän kuninkaan päiviä, kun kesätyöntekijät saavat harteilleen suuria työtehtäviä, kuten Excel-taulukon täyttämisen ja neukkarin varaamisen. On turha toivo, että kokenut työntekijä pääsisi kiksauttamaan työpaikkansa käytävänvieruksia hiipivää viatonta kesätyöntekijää. Se on entisaikaa. Tänä kesänä monet kesätyöntekijät ovat vanhoja pätkätyöläisiä, pomonsa kanssa yhtä kokeneita kyynisiä kettuja. Sinä et pane heitä, he panevat sinua.

Kesämaalaisuus
Perinteisyydellä ratsastaminen saavuttaa tänä kesänä huippunsa. Saimaan-risteily tuohivirsut jalassa tai yrttipeltopalan ruopsutus luomukuokalla eivät ole mitään, kun kaupunkien ydinkeskustoissa asuvat edelläkävijämaalaiset lisäävät kierroksia aitouteensa. Aito maalainen käyttää turvakenkiä, puhuu suvaitsemattomasti ja hankkii vaikutusvaltaisia, kepulaisia ystäviä, joita saa ihanasti lahjoa.

Kesäkuolemat
Harva osaa aavistaa, että kesä 2012 onnistuu kuin Seppo Taalasmaan hirttäytyminen: kovalla melulla, mutta ilman tyydyttäviä lopputuloksia. Meistä osanottajista tuntuu, että tapahtumaketjun käsikirjoittajat ovat huijanneet meitä. Hautakivessä lukee:

Suomen Suvi
Syntynyt 1.6.2012
Kuollut 31.8.2012

Koska kesä kuolee, meidän on paras tappaa reilusti ötökkämäisiä vedeneläviä. Kuolkoon kaikki. Kiehuvan joukkomurhan jälkeen me revitään ravut käsin palasiksi. Mekin ollaan ihan palasina. Ihan paskana.
Sanat: Tero Paskapää