Järjen loppu

holappa_pienempi

Perinteisesti uusliberalismi on edennyt Suomessa nelivaiheisen mallin mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa valtiovarainministeriö ilmoittaa, että rahat on loppu. Toisessa vaiheessa joku pääministeriksi ajautunut onneton politrukki toistaa, että rahat on loppu. Kolmannessa vaiheessa politrukin lausunnosta on sukeutunut valtiomiesmäinen puheenvuoro, jota Helsingin Sanomat ja Tapani Ruokanen pitävät selvänä irtiottona pysähtyneisyyden ajasta. Neljännessä vaiheessa työmarkkinoita joustavoitetaan.

Demokratian näkökulmasta nelivaihemalli on lähinnä masentava. Mallissa ei ole kanavaa, joka välittäisi kansalaisten intressejä ja näkemyksiä poliittiseen päätöksentekoon.

Mallin kenties ainoa demokraattinen piirre on siinä, että se pohjautuu ainakin jossain määrin rationaaliseen argumentaatioon. Yleensä valtiovarainministeriö joutuu edes ohuesti perustelemaan, miksi valtiolla ei ole mahdollisuuksia lisävelanottoon tai miksi työvoiman tarjonta on aina tärkeämpää kuin työvoiman kysyntä.

 

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että myös nelivaihemallin viimeinen demokraattinen elementti on häviämässä. Muutos näkyy esimerkiksi viime vuosien vulgaarikapitalistisimmassa poliittisessa projektissa eli Guggenheim-hankkeessa. Yleensä palveluiden ja kulttuurin markkinaistamista on perusteltu tästä koituvilla säästöillä. Guggenheim ei kuitenkaan ole perinteistä juustohöyläämistä ja leikkaamista, vaan tolkuttoman kallis uusi investointi.

Tämän vuoksi Guggenheimin kannattajat ovat korvanneet rationaalisilta kalskahtavat säästöargumentit paskapuheella. Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataiselle se on tarkoittanut esoteerista sanamössöä, jonka painoarvoa hän yrittää epätoivoisesti nostattaa hokemalla termiä ”rajapinta”. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen taas on turvautunut klassisempaan sitralaiseen hölynpölyyn, jonka mukaan Guggenheimille on ”erityinen tilaus Suomen kulttuurisessa maisemassa”.

Pisimmälle on mennyt Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén (JGKS), joka on vaivuttanut itsensä syvään psykoosiin. Jostain meille muille tuntemattomasta merkitysjärjestelmästä JGKS lähettää hypnoottisia signaaleja, jotka viestivät Gutenbergin galaksin palamisesta, intohimon kulttuurin kaipuusta, avaruusaluksista sekä siitä kuinka helvetin hyvä jätkä monimiljonääri Kisu Ehrnrooth on.

JGKS:n maagiset loitsut sekä Haataisen ja Pajusen hieman maallisemmat töräytykset viestivät samaa asiaa: enää markkinafundamentalistisia reformeja ei tarvitse edes perustella, katsokaas visuaalinen lukutaito ja dynaaminen kaupunki, you know. Tällä tavalla uusliberalismi on vihdoin ylittänyt viimeisen esteensä – järjen.

 

Lauri Holappa

Muuta kiinnostavaa:

8 kommenttia

  1. Tarja Nurmi kommentoi:

    Hurraa, ulvonaurutkin tulivat kaupan päälle. Vetävää, COMPLIMENTI! Sinulla on hyvä kynä! Terveiset myös entiseltä opiskelijalehden (Arkkitehtiopiskelija, joskus kauan sitten) päätoimittajalta!

  2. jammu saloniemi kommentoi:

    Pikkunäppärää nuoren miehen pakonomaista kirjoittelua, jossa uusliberalismi yritetään väkivalloin ympätä yhteen Guggenheimin kanssa. Avutonta!

    Muuten olen sitä mieltä, ettei guGgista Hesaan tarvita.

  3. Tuomas Nieminen kommentoi:

    Olen tällä kertaa kyllä hyvin samaa mieltä Holapan kanssa. Jammu on tietysti oikeassa, että Guggenheim ei liity suoraan uusklassisen talousteorian pohjalta harraastettuun ruoskabudjetointifetissiin, mutta ei näiden asioiden yhteennivominen silti aivan turhaa ole.

    Onhan se nimittäin sairasta, että maassa, jossa poliittisia päätöksiä perustellaan pitkälti sillä, että ”tämä nyt vain on ainoa järkevä vaihtoehto”, samat ihmiset jotka tätä argumenttia käyttäen ovat olleet valmiita kyykyttämään suurta osaa väestöä rapauttamalla tärkeimmätkin peruspalvelut, voivat nyt ilmekään värähtämättä perustella jättimäistä, Suomen omalta kulttuurielämältä viimeisetkin killingit ryöväävää hanketta välttämättömäksi. Ja kaikki tämä vain siksi, jotta omasta ihan v**un sivistyneestä taidekeinotteluharrastuksesta saisi vähän lisää massia. Jos Guggenheim ei menestynyt Berliinissä, miten se muka voisi menestyä Helsingissä?

    • kati peltola kommentoi:

      En usko, että taidekeinotteluharrastus on keskeisin vietti G:n takana. Kokoomus ja kumppanit uskovat, että suuri kansainvälinen keskiluokka ei voi vastustaa uutta möhkälettä, vaan matkustaa Helsinkiin sitä katsomaan. Samalla keskiluokka käy hotellissa ja ravintolassa ja ostaa tuliaisia. Kaupunki maksaa verorahoista ja hotellin, ravintolan ja kaupan kassa siirtää rahamerkkejä tulopuolelle.

      Ihanaa kokoomuslaista markkinataloutta. Kokoomuksen perussanoma on ollut vuosikymmeniä, että suomalaisten pitää tehdä töitä viennin eteen. Kotimarkkinatuotanto ei ole mitään. Sanoma on muuttunut laajasti hyväksytyksi poliittiseksi peruslauseeksi.

      • Jorma Ralli kommentoi:

        Turismi – ja sen eteen tehtävä imagomarkkinointi (tai muu vastaava, vetävä dynaaminen termi) ei mun mielestä ole pahasta Suomessa, jossa kai ihan oikeesti täytyy meittiä, että mitä tää jengi aikoo duunata elantonsa eteen jatkossa. Yks niitä todella harvoja pointteja, mikä Kokoomuksella on, jonka voin jossain määrin allekirjottaa.

        Kun Kati ei sitä tuossa alleviivannut mielestäni tarpeeksi, niin minä teen sen kans: Tuolla ajattelullaan Kokkarit vain ovat tässäKIN hankkeessa aivan vtn metsässä. Eihän kukaan asiaa vähänkin tarkastellut, tai muuten tästä jotain ymmärtävä VOI ajatella, että Gugiksen takia tänne matkustaisi miljuunia sellaisia kohtuu varakkaita ihmisiä, jotka muuten eivät saapuisi Stadiin tuhlaamaan.

  4. Kari Hietamäki kommentoi:

    Kuka tämä kirjoittaja herra Holappa on? Olisi toivottavaaettä kirjoittajasta tiedettäisiin muutakin kuin nimi?

  5. tuomo vuolteenaho kommentoi:

    Edelliseltä kommentaattorilta on ilmeisesti jäänyt linkkaamati oma bloginsa, varmaan se on tämä: http://jussisalonranta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103524-miksi-guggenheim-helsinki

    … on muuten eka kerta kun joku esittää edes jonkin perustellun argumentin hankkeen puolesta, nimittäin tarpeesta kaupunginmuseon ja taidemuseon yhteiseen
    konservointi- ja varastointitilaan, kustannusarvionaan 90-110 miljoonaa euroa.

    Kernaasti ehdotankin että tällainen tila löytyisi muutaman vuoden päästä vapaana perämeren helmen keskustan alta pääkaupunkilaisten käyttöön. Vaikkakin sen kustannusarvio on vain 73 miljoonaa (tähän se ei onneksi jää), on tila täysin käytössänne: kuka saatanan hullu ajaa luolaan kun katujen varsilla on aina autopaikkoja! Tutustukaa toki rauhassa ennen ostopäätöstänne KIVISYDÄMEN ihmeelliseen maailmaan!

    http://www.kivisydan.fi/

Miksi tämä?

Top