01. huhtikuuta 2011
Teksti:

Yliopistouudistuksen myötä yliopiston hallituksen kulut satakertaistuivat ja rehtorin palkka nousi yli puolella. Johdolle puuhataan lisäksi uutta bonusjärjestelmää. Myös laitosjohdon palkat nousivat, opettajien ja tutkijoiden eivät.

Yliopistojen johdon palkkapussit lihoivat yliopistouudistuksen myö­tä. Palkat nousivat kertaheitolla vuo­den 2010 alusta. Helsingin yliopis­ton rehtorin palkka nousi 61 prosentilla nykyiseen 17 000 euroon kuussa. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkka kasvoivat 27 prosentilla 14 500 ja 12 000 euroon ja hallintojohtajan palkka 20 prosentil­la 11 000 euroon.

Ylen MOT-ohjelma kertoi Helsin­gin yliopiston johdon nousseista pal­koista valtion tuottavuusohjelmaa käsittelevässä ohjelmassaan maalis­kuun puolivälissä. Ylimmän johdon palkkakehitys on ollut samansuun­tainen myös muissa yliopistoissa, jos­kin Helsingin yliopistossa palkka on noussut huimimmin.

Turun yliopiston rehtorin palkka on noussut 25 prosentilla, sen ollessa nyt 12 500 euroa. Oulussa rehtorin palkka nousi 26 prosentilla 12 000 eu­roon ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 21 prosentilla 10 300 eu­roon. Entisen Joensuun yliopiston, nykyisen Itä-Suomen yliopiston reh­torin palkka on nykyään 12 000 euroa, se nousi 33 prosentilla. Vaasassa reh­torin palkka nousi vain viisi prosent­tia ja on nyt 9 700 euroa. Jyväskylän ylioppilaslehden mukaan Jyväskylän yliopiston rehtori on viime vuoden alusta alkaen kuitannut 60 prosenttia aiempaa parempaa palkkaa.

Muiden julkisoikeudellisten yli­opistojen rehtorit kieltäytyivät kerto­masta palkkatietojaan tai heitä ei ta­voitettu. Aalto-yliopiston rehtori ei vastannut sähköpostiviestiin, eikä häntä tavoitettu puhelimitse. Koska Aalto-yliopisto on säätiörahoittei­nen, sen palkkatiedot eivät ole olleet missään vaiheessa julkisia.

Palkankorotusten jälkeen Helsin­gin yliopiston hallituksessa on esitet­ty, että johdolle luotaisiin lisäksi oma bonusjärjestelmä. Toistaiseksi ylim­män johdon kannustuspalkkioista ei ole päätetty. Hallituksen jäsenen, oi­keushistorian ja roomalaisen oikeu­den professori Jukka Kekkosen mu­kaan on epäselvää, mihin johtoa kannustettaisiin ja miten suoritusta mitattaisiin.

”Ylimmän johdon kannustuspalk­kiojärjestelmä – jonka esikuvat liene­vät yritysmaailmasta – on sikäli hanka­laa, että on vaikea löytää palkitsemisen kriteerejä”, hän sanoo.

Kekkonen aloitti hallituksen jäse­nenä vuoden 2010 helmikuussa.

Hallitus päätti johdon uusista palkoista joulukuussa 2009.

Hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen perustelee korotuksia uudistuksen tuomilla muutoksilla ja johdon kasvaneella vastuulla.

”Toimenkuva ja vastuut muut­tuivat olennaisesti uuden yliopisto­lain myötä. Valmistelevassa ryh­mässä pohdimme ja vertasimme, mitä johtajille maksetaan samanko­koisissa organisaatioissa, joissa ta­lousvastuu on yhtä suuri”, Tanska­nen perustelee.

Palkkojen tarkistamista alettiin valmistella Tanskasen aloitteesta. Työryhmässä olivat hänen lisäkseen varapuheenjohtaja Jaana Husu-Kallio ja rivijäsen Jorma Ollila.

Rehtori Thomas Wilhelmssonin mukaan paremmalle palkalle on pe­rusteensa.

”Kyllä rehtorin duuni on vaati­vampaa kuin ennen. Vastuulla on nyt koko yliopiston konserni, rahastot ja sisaryhtiöt, joiden yhteinen liike­vaihto on toista miljardia vuodessa. Hallitus hengittää niskaan ja vaatii tuloksia eri tavalla”, hän sanoo.

Uudistuksen myötä syntyi myös ai­van uusi rahareikä, kun yliopistokol­legio päätti alkaa maksaa hallituksen jäsenille palkkioita. Aiemmin konsis­torin eli nykyisen hallituksen vuosi­kulut olivat 2 500 euron luokkaa, mikä koostui opiskelijajäsenille mak­settavista palkkioista. Nyt kulut ovat satakertaistuneet 252 000 euroon.

Hallituksen puheenjohtaja kuittaa joka kuukausi 2 500 euroa, varapu­heenjohtaja 2 000 euroa ja rivijäsenet, opiskelijajäsenet mukaan lukien, 1 500 euroa. Palkka juoksee vaikka jäsen ei osallistuisi kokouksiin.

Yliopistokollegion puheenjohtaja Markku Kulmalan mukaan palkki­oiden on tarkoitus toimia kannusti­mena.

”Vastuu on eri vuonna 2010 kuin vuonna 2009. Tarkoitus oli, että palk­kio on sen verran kilpailukykyinen, että ihmiset paneutuvat hallitustyös­kentelyyn. Sen piti olla riittävän iso porkkana, että se on työmäärään suh­teutettu”, Kulmala kertoo.

Palkkiot päätettiin nostaa sille ta­solle, ettei niitä tarvitse jatkuvasti tarkistaa, mieluummin ylä- kuin ala­kanttiin. Mallia otettiin ulkomaisis­ta yliopistoista, Aalto-yliopistosta ja yrityksistä. Onko 1 500 euroa esi­merkiksi Ollilan vuosituloissa riittä­vä porkkana?

Kulmalaa naurattaa.

”En usko, että kukaan istuu siellä palkkion vuoksi, mutta sen pitää olla kohtuullinen.”

Yliopistouudistus ei nostanut pel­kästään ylimmän johdon palkkoja. Tieteentekijöiden liiton puheenjoh­taja Tapani Kaakkuriniemen mu­kaan esimiestehtävien tuomat vas­tuut ovat nostaneet hieman myös laitosjohdon palkkoja.

Kaakkuriniemi huomauttaa, ettei­vät reippaat palkankorotukset itses­ sään ole kiistakysymys, vaan niiden takana oleva ajatusmalli. Johtajien palkankorotukset kertovat yliopiston siirtymisestä kohti yritysmaailman oppeja, jotka eivät nosta yhteishen­keä vaan lisäävät eriarvoisuutta.

”Ei tässä barrikadeille olla nouse­massa. Lähinnä kyynistä huumoria yritetään viljellä. Mutta eihän tämä ole oikeudenmukaista. Palkkojen suhteen kysymys voi olla kilpailuky­vystä, jota toistellaan liikemaailmas­sa, mutta se näkyy toisinkin päin. Systeemi osoittaa ihmisille, että jo­kainen ryhmä on yksikseen etuja saalistamassa”, hän sanoo.

Myös Jukka Kekkonen pitää kehi­tystä huolestuttavana. Hän pitää joh­don saamia palkankorotuksia yleiseen linjaan verrattuna kritiikille altiina. Hänen mielestään myös hallituksen saamat palkkiot ovat yläkanttiin.

”Vaarana on, että yliopiston hallin­toon osallistuva johto irrottautuu etuineen professorikunnasta ja muus­ta henkilökunnasta”, hän sanoo.

”Yliopistouudistuksen jälkeisessä murrostilassa olisi erityisen tärkeää, että yhteisöllisyyttä ja perustoiminto­jen edellytyksiä vahvistetaan ja että luottamus eri toimijoiden välillä säi­lyy. Merkkejä työilmapiirin huonontu­misestä on selvitysten mukaan nähtä­vissä.”

Sanat Ann-Mari Huhtanen & Sofia Virtanen
Kuva Sami Vähä-aho

Pääkirjoitus: Härskit palkat
Lisää: Palkkatietojen salassa pidettävyydessä häikkää