Yliopistouudistuksen myötä yliopiston hallituksen kulut satakertaistuivat ja rehtorin palkka nousi yli puolella. Johdolle puuhataan lisäksi uutta bonusjärjestelmää. Myös laitosjohdon palkat nousivat, opettajien ja tutkijoiden eivät.
Yliopistojen johdon palkkapussit lihoivat yliopistouudistuksen myötä. Palkat nousivat kertaheitolla vuoden 2010 alusta. Helsingin yliopiston rehtorin palkka nousi 61 prosentilla nykyiseen 17 000 euroon kuussa. Kanslerin ja ensimmäisen vararehtorin palkka kasvoivat 27 prosentilla 14 500 ja 12 000 euroon ja hallintojohtajan palkka 20 prosentilla 11 000 euroon.
Ylen MOT-ohjelma kertoi Helsingin yliopiston johdon nousseista palkoista valtion tuottavuusohjelmaa käsittelevässä ohjelmassaan maaliskuun puolivälissä. Ylimmän johdon palkkakehitys on ollut samansuuntainen myös muissa yliopistoissa, joskin Helsingin yliopistossa palkka on noussut huimimmin.
Turun yliopiston rehtorin palkka on noussut 25 prosentilla, sen ollessa nyt 12 500 euroa. Oulussa rehtorin palkka nousi 26 prosentilla 12 000 euroon ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 21 prosentilla 10 300 euroon. Entisen Joensuun yliopiston, nykyisen Itä-Suomen yliopiston rehtorin palkka on nykyään 12 000 euroa, se nousi 33 prosentilla. Vaasassa rehtorin palkka nousi vain viisi prosenttia ja on nyt 9 700 euroa. Jyväskylän ylioppilaslehden mukaan Jyväskylän yliopiston rehtori on viime vuoden alusta alkaen kuitannut 60 prosenttia aiempaa parempaa palkkaa.
Muiden julkisoikeudellisten yliopistojen rehtorit kieltäytyivät kertomasta palkkatietojaan tai heitä ei tavoitettu. Aalto-yliopiston rehtori ei vastannut sähköpostiviestiin, eikä häntä tavoitettu puhelimitse. Koska Aalto-yliopisto on säätiörahoitteinen, sen palkkatiedot eivät ole olleet missään vaiheessa julkisia.
Palkankorotusten jälkeen Helsingin yliopiston hallituksessa on esitetty, että johdolle luotaisiin lisäksi oma bonusjärjestelmä. Toistaiseksi ylimmän johdon kannustuspalkkioista ei ole päätetty. Hallituksen jäsenen, oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkosen mukaan on epäselvää, mihin johtoa kannustettaisiin ja miten suoritusta mitattaisiin.
”Ylimmän johdon kannustuspalkkiojärjestelmä – jonka esikuvat lienevät yritysmaailmasta – on sikäli hankalaa, että on vaikea löytää palkitsemisen kriteerejä”, hän sanoo.
Kekkonen aloitti hallituksen jäsenenä vuoden 2010 helmikuussa.
Hallitus päätti johdon uusista palkoista joulukuussa 2009.
Hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen perustelee korotuksia uudistuksen tuomilla muutoksilla ja johdon kasvaneella vastuulla.
”Toimenkuva ja vastuut muuttuivat olennaisesti uuden yliopistolain myötä. Valmistelevassa ryhmässä pohdimme ja vertasimme, mitä johtajille maksetaan samankokoisissa organisaatioissa, joissa talousvastuu on yhtä suuri”, Tanskanen perustelee.
Palkkojen tarkistamista alettiin valmistella Tanskasen aloitteesta. Työryhmässä olivat hänen lisäkseen varapuheenjohtaja Jaana Husu-Kallio ja rivijäsen Jorma Ollila.
Rehtori Thomas Wilhelmssonin mukaan paremmalle palkalle on perusteensa.
”Kyllä rehtorin duuni on vaativampaa kuin ennen. Vastuulla on nyt koko yliopiston konserni, rahastot ja sisaryhtiöt, joiden yhteinen liikevaihto on toista miljardia vuodessa. Hallitus hengittää niskaan ja vaatii tuloksia eri tavalla”, hän sanoo.
Uudistuksen myötä syntyi myös aivan uusi rahareikä, kun yliopistokollegio päätti alkaa maksaa hallituksen jäsenille palkkioita. Aiemmin konsistorin eli nykyisen hallituksen vuosikulut olivat 2 500 euron luokkaa, mikä koostui opiskelijajäsenille maksettavista palkkioista. Nyt kulut ovat satakertaistuneet 252 000 euroon.
Hallituksen puheenjohtaja kuittaa joka kuukausi 2 500 euroa, varapuheenjohtaja 2 000 euroa ja rivijäsenet, opiskelijajäsenet mukaan lukien, 1 500 euroa. Palkka juoksee vaikka jäsen ei osallistuisi kokouksiin.
Yliopistokollegion puheenjohtaja Markku Kulmalan mukaan palkkioiden on tarkoitus toimia kannustimena.
”Vastuu on eri vuonna 2010 kuin vuonna 2009. Tarkoitus oli, että palkkio on sen verran kilpailukykyinen, että ihmiset paneutuvat hallitustyöskentelyyn. Sen piti olla riittävän iso porkkana, että se on työmäärään suhteutettu”, Kulmala kertoo.
Palkkiot päätettiin nostaa sille tasolle, ettei niitä tarvitse jatkuvasti tarkistaa, mieluummin ylä- kuin alakanttiin. Mallia otettiin ulkomaisista yliopistoista, Aalto-yliopistosta ja yrityksistä. Onko 1 500 euroa esimerkiksi Ollilan vuosituloissa riittävä porkkana?
Kulmalaa naurattaa.
”En usko, että kukaan istuu siellä palkkion vuoksi, mutta sen pitää olla kohtuullinen.”
Yliopistouudistus ei nostanut pelkästään ylimmän johdon palkkoja. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapani Kaakkuriniemen mukaan esimiestehtävien tuomat vastuut ovat nostaneet hieman myös laitosjohdon palkkoja.
Kaakkuriniemi huomauttaa, etteivät reippaat palkankorotukset itses sään ole kiistakysymys, vaan niiden takana oleva ajatusmalli. Johtajien palkankorotukset kertovat yliopiston siirtymisestä kohti yritysmaailman oppeja, jotka eivät nosta yhteishenkeä vaan lisäävät eriarvoisuutta.
”Ei tässä barrikadeille olla nousemassa. Lähinnä kyynistä huumoria yritetään viljellä. Mutta eihän tämä ole oikeudenmukaista. Palkkojen suhteen kysymys voi olla kilpailukyvystä, jota toistellaan liikemaailmassa, mutta se näkyy toisinkin päin. Systeemi osoittaa ihmisille, että jokainen ryhmä on yksikseen etuja saalistamassa”, hän sanoo.
Myös Jukka Kekkonen pitää kehitystä huolestuttavana. Hän pitää johdon saamia palkankorotuksia yleiseen linjaan verrattuna kritiikille altiina. Hänen mielestään myös hallituksen saamat palkkiot ovat yläkanttiin.
”Vaarana on, että yliopiston hallintoon osallistuva johto irrottautuu etuineen professorikunnasta ja muusta henkilökunnasta”, hän sanoo.
”Yliopistouudistuksen jälkeisessä murrostilassa olisi erityisen tärkeää, että yhteisöllisyyttä ja perustoimintojen edellytyksiä vahvistetaan ja että luottamus eri toimijoiden välillä säilyy. Merkkejä työilmapiirin huonontumisestä on selvitysten mukaan nähtävissä.”
Sanat Ann-Mari Huhtanen & Sofia Virtanen
Kuva Sami Vähä-aho
Pääkirjoitus: Härskit palkat
Lisää: Palkkatietojen salassa pidettävyydessä häikkää
