10. joulukuuta 2010
Teksti:

Ylioppilaslehden numerossa 15 / 10 VR-Yhtymän kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen perustelee henkilöjunavuorojen vähentämistä muun muassa liikenneministeriön tahdolla ja sillä, että VR on osakeyhtiö. Näkemyksiä on syytä pohtia kriittisesti, kuten korkeakouluissa opetetaan.
    On totta, että VR:n tulee tuottaa voittoa. Tuottavien junien lisäksi yhtiö ajaa ministeriön tilaamia tappiollisia vuoroja, joista maksetaan käypä korvaus. Yhtiön henkilöliikenteen yksinoikeus puolestaan betonoitiin vuosi sitten allekirjoitetulla sopimuksella, jonka pohjana on salaiseksi julistettu asiakirja. Aiheesta ei käyty julkista keskustelua ja omistajaohjausministeri Häkämies on päin vastoin pyrkinyt tukahduttamaan debatin.
    Sopimuksen uutuus on palveluvelvoite, jonka mukaan VR:n on ajettava yksinoikeuden vastineeksi tappiollisia junia. Vanhanen ei tätä mainitse, vaikka varsin hiljaa periaattesta on ollut myös liikenneministeri Vehviläinen tultuaan sen maininneeksi television A-talk-ohjelmassa 21.1. Nähdäkseni vain tahdon puute hidastaa palveluvelvoitteiden asettamista.
    Henkilöliikennejohtaja väittää myös mahdollisten kilpailijoiden kuorivan kerman päältä parhailla reiteillä aamu- ja iltaruuhkassa. Jos näin uumoillaan, valtion pitäisi heti puuttua omistamansa yhtiön toimiin. Asennehan tarkoittaa, että VR olisi taistelutta luopumassa nykyisestä asemastaan.
    Esimerkiksi kilpailun sallivassa ja rataverkoltaan Suomen oloja vastaavassa Ruotsissa Malmön ja Tukholman välillä kulkee päivittäin vähintään kymmenkunta valtiollisen SJ:n junaparia. Tämän lisäksi kilpaileva Veolia ajaa yhden junaparin keskimäärin kerran päivässä. Jos lukumääristä jotain voi päätellä, SJ harrastaa kerman kuorintaa.
    Vanhanen toistaa myös sen faktan, että valtaosa Suomen rataverkosta on yksiraiteista ja väittää Etelä-Suomen ratakapasiteetin olevan täynnä. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kuitenkin totesi A-talk-ohjelmassa 21.1., että ruuhkaisillakin reiteillä on tilaa ruuhka-aikojen ulkopuolella. Käyttämätöntä kapasiteettia on siis meilläkin etelää myöten.
    Edelleen VR:n johtajan mukaan kannattavat junat vaatisivat voimakkaita matkustajavirtoja. Käytäntö todistaa tätäkin näkemystä vastaan: harvakseltaan kulkevat ns. kiskobussit (joiden kapasiteetti on hiukkasen linja-autoa suurempi), ajetaan yhtiön omalla riskillä Parikkalan ja Savonlinnan välillä.
    Sanomalehti Pohjalaisessa haastateltiin äskettäin VR:lle Pohjanmaan radan kunnostuksen takia alihankintaa tekevää linja-autoyrittäjää. Hän toteaa muun muassa: ”VR:n ajot on kaikki tiukasti kilpailutettu. VR kuitenkin painottaa hinnan lisäksi myös laatua ja toimintavarmuutta. Sillä perusteella uskomme, että pärjäämme jatkossakin”. Linja-autoliikenteen kilpailun vapauttamisesta vuonna 2014 yrittäjä toteaa: ”Se on meille mahdollisuus”.
    VR:n edustaja totesi Kemijärven yöjunakapinan aikaan, että 80 prosenttia väestöstä asuu paikkakunnilla, joiden läpi kulkee rautatie. Tilastojen mukaan yksityisautoilun suhteellinen osuus matkustajaliikenteestä on ylivoimainen, joten juna- ja linja-automatkustajia voisi olla nykyistä enemmän. On toisaalta turha kuvitella, että kaikki henkilöliikenne saadaan siirrettyä joukkokuljetusvälineisiin. Eteenpäin päästään kuitenkin vasta, kun yhteiskunta ymmärtää soveltaa kiskoilla samoja oppeja kuin VR linja-autopuolella.

Kalevi Kämäräinen
Puheenjohtaja
Suomen Rautatiematkustajat ry