Syksy Räsänen on paitsi hiukkaskosmologi ja tuore teoreettisen fysiikan yliopistonlehtori myös liki parimetrinen gootti, joka blogissaan ottaa kantaa niin suhteellisuusteoriaan kuin Lähi-idän konfliktiin.
Ulkoasuaan Räsänen muistelee joutuneensa selittämään tiedemaailmassa kahdesti.
”Cernissä mulla oli kaulapanta kaulassa. Vanhempi kollega tuli kysymään, onko sillä jokin merkitys. Sanoin, että se on vain muotia”, Räsänen kertoo.
”Toisen kerran joku väitöskirjaopiskelija sanoi Oxfordissa, että olen cooleimman näköinen fyysikko, jonka hän on tavannut.”
Tieteessäkään Räsänen ei kuulu aivan valtavirtaan. Hän tutkii sitä, kuinka alueelliset rakenteet vaikuttavat maailmankaikkeuden laajenemiseen. Suurin osa fysiikan tutkijoista ajattelee, että maailmankaikkeuden kiihtyvä laajeneminen johtuu alueellisten rakenteiden sijaan pimeästä energiasta.
Kesällä Räsänen palasi Suomeen kahdeksan ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Hänet kutsuttiin yliopistonlehtoriksi, kun teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist nimitettiin akatemiaprofessoriksi seuraavalle viisivuotiskaudelle.
Räsänen pelaa roolipelejä, lukee scifiä ja on kiinnostunut poliittisesta historiasta, natsi-Saksasta ja mediasta. Erityisen tärkeä hänelle on Israelin ja Palestiinan tilanne.
”Eniten ärsyttää sen valheellinen julkisuuskuva. Ihan kuin kyseessä olisi tasavertaisten osapuolten uskonnollinen konflikti. Todellisuudessa se on konflikti apartheidia harjoittavan Israelin valtion ja niiden välillä, jotka taistelevat apartheidia vastaan. Israel on perustettu periaatteelle, jonka mukaan yksi etninen ryhmä hallitsee.”
Räsänen ei ole törmännyt tiedemaailmassa ongelmiin poliittisten mielipiteidensä vuoksi.
”Antropologi David Graeber on sanonut, että yliopistomaailmassa on ihan sama, mikä poliittinen kanta on, niin kauan kuin se ei liity yliopiston toimintaan.”
Anarkistina ja aktivistina tunnettu Graeber sai tosin sittemmin lähtöpassit Yalesta. Syynä pidettiin hänen poliittista toimintaansa.
Yleistajuista kosmologista kirjallisuutta on ilmestynyt viime vuosina paljon. Maailmalla fanitetaan Stephen Hawkingia, Suomessa Kari Enqvist ja Esko Valtaoja ovat tunnettuja yhteiskunnallisia keskustelijoita. Miksi kosmologeista tulee julkkiksia, eikä vaikka biologeista tai folkloristeista?
”Niinkö muka? Onhan meillä Richard Dawkins ja muut”, Räsänen sanoo brittiläiseen evoluutiobiologiin viitaten. Stephen Hawkingin suosiota hän pitää joka tapauksessa kiinnostavana.
”Hänellä on korkea julkinen profiili, eivätkä hänen saavutuksensa ole vähäiset. Mutta ei Hawking ole mitenkään maailman merkittävin fyysikko. Silti häneltä kysellään haastatteluissa, että miksi teille ei vieläkään ole annettu Nobelin palkintoa.” Hawkingia vähemmän julkisuutta saaneita, mutta Räsäsen mielestä kosmologeina merkittävämpiä ovat esimerkiksi George Ellis, Martin Rees ja Andrei Linde.
Julkkiksia kosmologeista tulee kenties siksi, että maailmankaikkeuden pohtiminen tuntuu syvälliseltä, Räsänen arvelee.
”Siksi kosmologia voi kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin puolijohteen toiminta, vaikka sehän on myös tärkeää. Voi tulla illuusio, että kosmologit ovat syvällisiä ihmisiä. Se ei ollenkaan pidä paikkaansa”, hän sanoo.
Itse Räsänen halusi lukion jälkeen opiskelemaan jotain mahdollisimman teoreettista.
”Ajatus oli, että mitä teoreettisempaa, sen hienompaa. Se harhaluulo on kyllä kadonnut. Olen oppinut arvostamaan havaintoja.”
Kuka
Kosmologi Syksy Räsänen, 37. Teoreettisen fysiikan yliopistonlehtori. Työskenteli vuosina 2002-2005 tutkijana Oxfordissa, 2005-2007 Euroopan hiukkasfysiikan keskuksessa CERNissä Genevessä, 2007-2009 Geneven yliopistossa sekä viimeksi vierailevana tutkijana mm. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ranskassa.
Himottaa ”Päästä käsiksi työn alla olevaan maailmankaikkeuden laajenemista ja valon kulkua koskevaan artikkeliin.”
Kaduttaa ”Saamattomuus. Olisin voinut olla poliittisesti aktiivisempi, integroitua paremmin Genevessä, tehdä enemmän tutkimuksen saralla.”
Kyrpii ”Rasismin nousu Suomessa.”
Maria Manner
Kuva Mikael Pettersson
