Seutulippumatkailua: Kauniaisten huipulla

T:Teksti:

Tuijotan juurakoita ja lumimöhköjen alla kumartelevia pikkukuusia.
    Mietin Hannua ja Kerttua. Hehän löysivät kotiin ripottelemalla polulle kiviä. Minulla on mukana vain salmiakkia, mutta kyllä se lumessa erottuisi.
    Kasavuoren ulkoilualue Kauniaisissa on Wikipedian mukaan suosittu retkeilyalue. Siihen nähden opastus on niukkaa. En toki odottanut neonvaloja, mutta juna-asemalta lähtien muutama kyltti olisi paikallaan.
    Itse en olisi löytänyt metsään, jos en olisi kysynyt tietä. Farmariautoaan pakkaava herra neuvoi kääntymään ison kiven kohdalta oikealle.
    Valkoisessa maastossa kiemurtelee tallattuja polkuja, ja välillä eteen osuu latureitti. Jokunen karpaasi on raivannut omat väylänsä umpihankeen.
    Satunnaisesti kuuluu toppahousujen kahahtelua ja sauvojen töksähtelyä, muuten on kovin hiljaista.

Maasto polveilee jyrkästi ja houkuttaa juoksemaan. Pienet mäet saavat kuitenkin hetkeksi riittää. Pitäisi löytää Kauniaisten korkein kohta, 64-metrisen Kasavuoren huippu. Taas pitää kysyä neuvoa.
    ”Onkohan se se kohta, mistä näkyy Ikealle vai motarille”, arvuuttelee hiihtäjä.

Päädyn Ikea-vaihto­ehtoon. Rinteelle saa kavuta tosissaan.
    Sieltä ne siintävät puunkäkkyröiden välistä: Espoon Ikean keltaiset kirjaimet.
    Tätä kelpaisi kesällä tuijotella vaikka pussivirvokkeiden kanssa.
    Mukanani onkin muovikassi, mutta tyhjä ja ­mäenlaskuun tarkoitettu. Se jää kuitenkin käyttämättä, koska rinteen lumi upottaa liikaa.
    Roskapönttöön on spreijattu jotain. Sen sijaan missään ei kerrota, että nyt ollaan Kauniaisten korkeimmassa kohdassa. Ehkä sillä ei haluta kerskailla, tai sitten olenkin vain tienoon toiseksi korkeimmalla kohdalla.

Yritän palata samaa reittiä, mutta en aivan onnistu.
    Metsästä hiihtää kaksi naista, jotka pohtivat, käykö heidän ystävänsä enää Elixian kuntosalilla.
    Heidän neuvoillaan pääsen Kasavuoren omakotitalojen keskelle. Täällä jo piiloon pakattu Lidlin muovikassini olisi huutomerkki.

Junassa pinkkipipoinen tyttö hörppii kaakaota. Nahkatakista päätellen hän ei ole ollut hiihtämässä. Mutta kaakao, se sopii Kasavuoren reissuun.

Veera Jussila

Kasavuori

Mikä: Ulkoilualue
Mitä: Kauniaisten korkein kohta, hiihtomaastoa, merkkiverkkareita.
Miten: Jää U- tai E-junasta Koivuhovin asemalla. Lähde asemalta Bredanporttia oikealle ja nouse Mikael Lybeckin tietä Kasavuorentielle asti. Metsä on edessäsi. Kuntoradalle pääsee kätevimmin jatkamalla Kasavuorentietä oikealle Kasavuoren koululle asti. Matka-aika Rautatientorilta 40 minuuttia.
Milloin: Kävellen vuoden ympäri.
Kenelle: Töölönlahden lenkkiin kyllästyneille, maaseutua kaipaaville.
Kivaa: Suosionsa vuoksi hyvin hoidettu alue. Metsä.
Tyhmää: Opastusta ei juuri ole.