Useimpien oppaiden keskeinen viesti on sama: gradun teko on työtä ja varsinkin kirjoittamista. Se vaatii aikaa, muttei ole mahdoton urakka. Oppaiden kenties tärkein anti onkin uinuvan motivaation herättäminen.
Graduoppaita lukiessa tulee mieleen, että myös ohjaajien olisi ajoittain viisasta selailla niitä. Se voisi auttaa muistamaan, millaisten kysymysten kanssa opiskelijat painivat, ja antaa uusia vinkkejä niiden ratkaisemiseen.
Kuten muistakin tee-näin-oppaista, graduoppaista on tietenkin hyötyä vain, jos niiden oppeja soveltaa käytäntöön. Eli istuu alas ja ryhtyy toimeen.
Gradutakuu
Kimmo Svinhufvud
Tammi, 2009
Väittää olevansa erilainen graduopas. Kirjoittaja takaa, että tekemällä kirjan harjoitukset gradu valmistuu. Sisältää käytännön harjoituksia omien tavoitteiden määrittelyyn, kirjoittamiseen ja lukemiseen. Takuun pitävyydestä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole todisteita, mutta lupaus vaikuttaa jo nyt uskottavalta. Jos todella jaksaa tehdä kaikki harjoitukset, jaksanee pakertaa gradunkin valmiiksi.
Poiminta: ”Parkinsonin lain mukaan `työ laajenee täyttämään käytettävissä olevan ajan`. Toisin sanoen jonkin asian tekemiseen menee niin kauan kuin siihen on käytettävissä aikaa. — Älä käytä graduun puolta vuotta enempää.”
Uusi graduopas
Juha T. Hakala
Gaudeamus, 2009
Päivitetty versio aiemmin ilmestyneestä Graduoppaasta. Opastaa kädestä pitäen vaiheittain, kuinka tutkielma valmistuu. Hyödyllisintä antia on motivointi työhön ryhtymiseen. Sopinee parhaiten graduaan aloittelevalle opiskelijalle. Jotkut ohjeista ihmetyttävät, kuten se, ettei yli kymmentä vuotta vanhaa kirjallisuutta, klassikoita lukuun ottamatta, pääsääntöisesti tulisi käyttää lähteenä. Ainakin yhteiskuntatieteilijälle ohje tuntuu kehnolta.
Poiminta: ”Lopeta työskentely heti, kun se alkaa kelvata yliopistolla. Jos riman alitus on sinulle ennen kokematonta, tee se nyt, tee se gradun kohdalla. Elämässä on paljon asioita, joita ei kannata uhrata gradulle.”
Tutki ja kirjoita
Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara
Tammi, 2009, uudistettu 15. painos.
Tutkielman teon yleisopas. Perusteellisia käytännön ohjeita niin tutkimuksen tekemiseen, tiedonhakuun, tieteelliseen kirjoittamiseen, apurahan hakemiseen kuin viittauskäytäntöihin.
Poiminta: ”Kirjoita päivittäin. Rutiinit auttavat keskittymään. Kirjoita päivän teemasta tai mistä tahansa, kunhan kirjoitat. Kirjoita vaikka yhtä ja samaa lausetta. Kirjoita päiväkirjaa tai muistikirjaa, kirjoita kirje tai kortti.”
Maukas Gradu
Valmistusvihjeitä tutkielman tekijöille
Antti Karisto & Ullamaija Seppälä.
Gummerus, 2004
Pieni ja tiivis graduopas, joka on suunnattu ennen muuta yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille. Elävästi kirjoitettu, fiksu teos haastaa pohtimaan omaa kirjoittamistaan.
Poiminta: ”Kokoonnu opiskelutovereinesi ideoimaan graduaiheita: viinipullo ja viisi aihetta. Viiden hengen seurue tuottaa 25 graduaihetta, joista jokunen muodossa tai toisessa toteutuu.”
Tee gradu!
Verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Kai Ekholm & Rami Heinisuo
BTJ Kirjastopalvelu, 2002
Nimensä mukaisesti sähköisten tiedonlähteiden käyttöön keskittyvä opas, josta on turhat rönsyt karsittu pois. Käteviä ohjeita sähköisiin aineistoihin viittaamisesta. Muistuttaa ulkonäöltään tietokoneohjelman käyttöohjetta ja paikoitellen ala-asteen oppikirjaa, kuten sivut, joille voi kirjoittaa opitut läksyt, omat tavoitteet sekä muistettavat asiat.
Poiminta: ”When in doubt, leave it out, eli mikäli epäilet lähteen luotettavuutta, niin jätä se käyttämättä.”
Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään
Umberto Eco.
Vastapaino, 1995
Tutkielmaoppaiden klassikko. Myös kaunokirjailijana mainetta niittäneen semiotiikan professorin alun perin vuonna 1977 julkaistu teos on aikansa lapsi ja kirjoitettu italialaiselle yleisölle, mutta yhä monelta osin ajankohtainen. Taitavasti ja hauskastikin kirjoitettu kirja virittää ylevästi akateemiseen tunnelmaan.
Poiminta: ”Tutkimus on salaperäistä, innostavaa seikkailua, joka tarjoaa lukemattomia yllätyksiä.”
Tsekkaa myös nämä
– Matkalla maisteriksi – graduntekijän selviytymisopas. Toim. Johanna Haapala. Helsingin Yliopiston ylioppilaskunta (2001).
– Tutkielmantekijän työkirja. Marjatta Teirilä & Erkki Jyväsjärvi. Finn Lectura (2001).
– Iso Gee. Gradua ei jätetä. Merja Kinnunen & Olli Löytty. Vastapaino (1999).
– Oletko neuvoton? Lohdutuksen sanoja opinnäytteen laatijalle. René Gothoni. Yliopistopaino (1991).
– Myös monilla tiedekunnilla ja laitoksilla on omia graduoppaita, jotka ovat tavallisesti saatavilla verkossa.
Maria Manner
Kuva Janne Kuisma
