19. maaliskuuta 2010
Teksti:

”Kiusaaminen on tullut yliopistoon viime vuosina, ja se on lisääntymään päin”, kertoo YTHS:n psykologina 40 vuotta työskennellyt Salli Saari.
    Saari arvelee, että syynä on arvojen muutos.
    ”Taustalla lienee kilpailun koveneminen ja yksilöllistyminen. Yhdessä tekeminen on vähentynyt.”
    Noin viittä prosenttia opiskelijoista on kiusattu korkeakoulussa paljon. Liki 20 prosenttia on kokenut kiusaamista ainakin joskus. Luvut ovat peräisin YTHS:n tekemästä Korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselystä.
    ”Vaikuttaa siltä, että kiusaaminen on yliopistossa jopa yleisempää kuin lukiossa”, kertoo puheviestinnän tutkija Maili Pörhölä Jyväskylän yliopistosta.
    Pörhölä johtaa laajaa kiusaamiseen keskittyvää tutkimushanketta, jossa korkeakoulukiusaaminen on yksi osa-alue.
    Kiusaamisella korkeakoulussa on yhteys sekä koulukiusaamiseen että työpaikkakiusaamiseen. Koulukiusatulla opiskelijalla on muita suurempi riski joutua kiusatuksi myös korkeakoulussa. Puolta korkeakoulussa kiusatuista oli kiusattu jo koulussa.
    Samoin koulukiusaaja jatkaa usein kiusaamista myös korkeakoulussa ja työelämässä. Roolit voivat säilyä läpi elämän.

Seuraavaksi Pörhölän tutkimushankkeessa selvitetään, minkälaista kiusaaminen korkeakouluissa on.
    ”Kuvittelisin, että kiusaaminen voi ilmetä piikittelynä ja ilkkumisena tai opiskelijan näkemysten toistuvana tyrmäämisenä. Toinen muoto on varmasti ryhmästä poissulkeminen ja syrjiminen. Kiusattua ei oteta mukaan mihinkään”, Pörhölä sanoo.
    Yksittäinen loukkaus ei vielä ole kiusaamista. Kiusaamisen määritelmään kuuluu, että loukkaaminen on toistuvaa ja pitkäkestoista. Kiusattu kokee, ettei voi vaikuttaa saamaansa kohteluun.
    ”Kiusaajan puhuttelu ei aikuisten ihmisten kyseessä ollessa ehkä riitä lopettamaan kiusaamista. Tarvitaan syvälle luotaavia keinoja”, Pörhölä sanoo.
    Hänen tutkimuksensa mukaan sekä kiusatuilla että kiusaajilla on puutteita viestintätaidoissa. Kiusatut oppivat ennen pitkää puolustautumaan kiusaajia vastaan, mutta tutustuminen ja ystävystyminen on heille vaikeaa. Kiusaajat puolestaan osaavat
vaikuttaa muihin ihmisiin ja tuoda mielipiteensä esille, mutta he eivät ota toisia ihmisiä huomioon.
    ”Kyse on viestintätaidoista, joita voi opettaa ja opetella”, Pörhölä sanoo.

Ihan kuin yläasteella

”Kurssikaverini oli tosi epävarma tyttö, ja hänellä oli tapana nälviä meitä hyvin opinnoissa menestyviä. Tuntui kurjalta kuulla jatkuvaa naureskelua ja pilkkaamista siitä, että haluaa opiskella”, muistelee kiusatuksi tullut vastavalmistunut opiskelija. Hän ei halua nimeään lehteen.
    ”Kiusaajalla oli tapana huomautella muiden painosta, vaatteista ja milloin mistäkin. Hänellä oli kaksi kaveria, jotka yhdessä supattelivat toisista pahaa ja puukottivat selkään, minkä kerkesivät. Ihan samanlaista tyttöjen keskinäistä kiusaamista kuin yläasteella!”
    Jos yliopistolla kiusattu ei tiedä, mitä hän voisi asialle tehdä, kannattaa ottaa yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöön Elina Vaahteraan.
    ”Me voimme yhdessä miettiä, miten edetään vai edetäänkö mitenkään. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia enkä puhu tapauksesta kenellekään ilman lupaa.”

Anna-Sofia Berner
Kuva Tuomas Karppinen