05. maaliskuuta 2010
Teksti:

Etäkampus Intiaan, opettajankoulutusta Saudi-Arabiaan?
    Kuulostaa kaukaiselta, mutta saattaa olla totta pikemmin kuin arvaatkaan.
    Tilauskoulutus ulkomaille on ollut mahdollista lain mukaan vuoden 2008 alusta lähtien. Toistaiseksi koulutusvienti on vielä lapsenkengissä, mutta viimeaikaiset keskustelut osoittavat, että suomalaisen koulutuksen hyvä maine halutaan muuttaa vientituotteeksi.
    Helsingin yliopiston on pian tarkoitus asettaa työryhmä, joka kevään aikana pohtii koulutusviennin mahdollisuuksia.
    Rehtori Thomas Wilhelmsson hillitsee kuitenkin vienti-intoilijoita.
    ”Luulen, että monilla koulutusviennistä puhuvilla on aikamoinen harhakäsitys siitä, millainen kultakaivos tämä voisi olla. Ensimmäisinä vuosina menee varmaankin reippaasti miinuksen puolelle, jos näille markkinoille haluaa osallistua.”

Kilpailu koulutusmarkkinoilla on tiukkaa. Wilhelmsson uskoo, että järkevintä olisi lähteä liikkeelle koulutuksen tukkumyynnistä sen sijaan, että alettaisiin kaupata yksittäisiä tutkintoja.
    ”Helposti ajatellaan, että yksinkertaisin tie on tutkintojen myyminen niin, että laitetaan vain maksu tutkinnoille. Mutta se edellyttää paljon markkinointia ja erilaista infrastruktuuria.”
    Eikä yksittäisistä tutkinnoista edes saa paljon rahaa. Kannattavampaa olisi myydä vaikkapa sata tutkintoa Saudi-Arabiaan tai Kiinaan. Aasiasta on tullut Helsingin yliopistolle kyselyitä myös etäkampuksen perustamisesta, mutta toistaiseksi tarjoukseen vasta perehdytään. Aasian ja Lähi-idän lisäksi Venäjän markkinat kiinnostavat.
    Wilhelmsson painottaa, että viennistä saatavaa rahaa tärkeämpää olisi sen vaikutus yliopiston kansainvälistymiseen.
    ”Yliopistolle koulutusviennin merkitys on ensisijaisesti kansainvälisten suhteiden kehittämisessä.”

Kysyntää suomalaiselle koulutukselle olisi. Menestys Pisa-kokeissa on herättänyt kiinnostusta varsinkin täkäläiseen opettajankoulutukseen.
    Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Hannele Niemi on vastikään palannut Saudi-Arabiasta, jossa hän oli neuvottelemassa koulutuspakettien myymisestä. Saudit haluaisivat ostaa suomalaisilta opettajankoulutusta, jos vain sopimukseen päästään.
    ”Suomalainen koulutusjärjestelmä on nyt todella kovassa kurssissa.”
    Kuin osoituksena siitä Niemi vastaa puhelimeen Singaporesta, jossa hän on puhumassa suomalaisesta koulutuksesta.
    Nyt suomalaiset miettivät, mitä saudien tarjoukseen vastataan. Sekin on auki, tulisivatko opiskelijat Saudi-Arabiasta tänne vai opettajat täältä sinne. Koska neuvottelut ovat kesken, Niemi ei toistaiseksi halua sanoa, kuinka isot rahat ovat kyseessä.

Myös esimerkiksi biotieteissä ja oikeustieteellisessä koulutuksessa uskotaan olevan vientipotentiaalia.
    ”Biotekniikka ja ympäristötieteet ovat maailmalla nousevia aloja ja siksi houkuttelevia”, sanoo bio- ja ympäristötieteiden professori Jari Niemelä.
    Mitään konkreettisia suunnitelmia biotieteiden osalta ei kuitenkaan vielä ole. Kysymys on myös resursseista.
    Opettajat ovat niin täystyöllistettyjä, että en tiedä voiko heitä kuormittaa lisää vai pitäisikö palkata esimerkiksi työvoimaa ulkopuolelta”, Niemelä sanoo.
    Yliopistojen taloudet ovat niin tiukalla, että aluksi koulutusviennin lisääminen edellyttäisi valtion rahoitusta, Wilhelmsson sanoo.

Monia huolettaa, että koulutusvienti lisää paineita tehdä tutkinnoista maksullisia myös kotimaassa. Opiskelijajärjestöt älähtivät, kun opetusministeriön työryhmä ehdotti lukukausimaksuja hallitusohjelman valmisteluun koulutusviennin edistämiseksi.
    Wilhelmssonin mukaan lukukausimaksut ovat koulutusviennin lisäämistä monimutkaisempi ja vahvasti poliittinen asia.
    ”Ymmärrän opiskelijoiden huolen, mutta en pitäisi näiden yhteyttä kovin tiiviinä. Itse olen jo aikaisemmin tuonut esiin, että en kannata lukukausimaksuja kotimaisille opiskelijoille.”

Maria Manner