19. helmikuuta 2010
Teksti:

Suo, kuokka ja Matti: Säkkijärven polkasta

1990-luvun puolivälissä sain ensimmäisen matkapuhelimeni Nokia 2110:n. Tämä suomalaisen teknologian taidonnäyte osasi kaikkea mahtavaa, kuten sekä vastaanottaa että lähettää tekstiviestejä.
    Hienointa venttikympissä, millä typerällä nimellä jotkut puhelintaan kutsuivat, oli soittoäänivalikoima. Soittoäänen saattoi valita ainakin kymmenestä eri kappaleesta, jotka puhelin piipitti monofonisesti eli yksi sävel kerrallaan. Valikoimassa oli muun muassa itämaisesti kujerteleva Oriental, ensimmäistä kertaa esitelty ja sittemmin legendaariseksi muodostunut Nokia Tune sekä Säkkijärven polkka.
    Historia ei kerro, miksi juuri tämä vanhan kansan rakastama polkkaklassikko pääsi mukaan uuden viestintäajan hienoimpaan teknologiseen saavutukseen.

Säkkijärven polkalla on aina ollut mystiset reitit.
    Polkan alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Se tiedetään, että todellisuudessa kappale koostuu kolmesta eri Säkkijärven seudulta peräisin olevasta kansansävelmästä, jotka pelimannit yhdistivät.
    Polkasta tuli erityisen suosittu hanuristien keskuudessa. Säkkijärven polkka on hanurinsoiton Stairway to heaven – kappale, jonka aloittelijakin saa nopeasti kulkemaan, mutta josta riittää tekniikan ja taidon mittaria loppuelämäksi. Vasta Säkkijärven polkan taitaja on todellinen hanuristi.
    Villeimmän legendan mukaan säkkijärveläinen merimies olisi tuonut polkan melodian Chilestä.
    Jos tarina olisi totta, ehkä Chilessä olisi viimeistään 1990-luvun puolivälissä älähdetty, että suomalaiset insinöörit ovat varastaneet meidän sävelemme!
    Nokian 2100-sarja oli ensimmäinen kännykkäperhe, joka tuki kaikkia sen ajan digitaalisia standardeja. Niinpä 2110-puhelimia myytiin ympäri maailman. Kuka tahansa Chilessäkin saattoi valita soittoäänekseen Säkkijärven polkan.

Kappaleen hysteerisesti piipittävää Nokia-versiota tauottomasti soittamalla oli helppo tehdä kanssaihminen hulluksi.
    Ihan kuin Viipurissa yli 50 vuotta aiemmin, kun ihmiset soittelivat Yleisradiolle, että onko radioasemalla joku seonnut. Siinä vaiheessa Säkkijärven polkka, harmonikkavirtuoosi Viljo ”Vili” Vesterisen versioimana, oli soinut eetterissä toista päivää yhteen menoon.
    Kyse oli radiohäirinnästä. Kiperän polkan tauottomalla soitolla estettiin Neuvostoliiton asettamien radiomiinojen räjäytys. Operaatio Säkkijärven polkan aikana Viipurissa purettiin kaikkiaan kymmenkunta räjähtämätöntä radiomiinaa.
    Kiitos Säkkijärven polkan, sillä kertaa Viipuri pelastettiin, mutta sota hävittiin ja samalla hävittiin Säkkijärvikin. Sodan jälkeen 90 prosenttia Säkkijärvestä meni Neuvostoliitolle.

Matti Markkola

Kirjoittaja on Ylioppilaslehden toimittaja, joka aina kesäisin katsoo Kultaisen harmonikan.