19. helmikuuta 2010
Teksti:

Liettuan tulevaisuus on vaakalaudalla. Poliitikot puhuvat propagandasta ja agitoinnista, joka ajaa rappiolle lapset ja koko yhteiskunnan. Maassa on yhä enemmän homoja, uskoo muun muassa kristillisdemokraattien parlamentaarikko DanutÄ— BekintienÄ—.
    ”He mainostavat arvojaan jopa televisiossa. Suvaitsevaisuutemme johtaa meidät vaaraan.”
    Maaliskuun alussa voimaan tulee laki, joka sulkee alaikäisten silmät heteronormista poikkeavilta perhesuhteilta. Sateenkaariperheistä ei enää saa puhua kouluissa tai julkisilla paikoilla.
    Laki on kuitenkin myöhässä.
    Vilnan kaduilla kävelee vihollisen agitaattori.

Astelen presidentinlinnan ohi salkku täynnä rappiollista materiaalia. Kukaan ei voi pysäyttää sielujen sabotööriä, lapsille suunnattu sateenkaarisanoma on laillista vielä muutaman viikon ajan.
    Teippaan bussipysäkin seinään Tiivi-Taavin, joka perää oikeuksiaan: ”Miksen minä saa mennä naimisiin Liettuassa?”
    Tällaisista hintahtavista satuhahmoista Liettuan parlamentti alun perin pillastui.
    Homofobian linnakkeen pystytys alkoi kesällä. Poliitikot hermostuivat eu:n rahoittamaan suvaitsevaisuusprojektiin, jonka yhteydessä lastentarhoissa luettiin ”Kuningas ja kuningas” -satukirjaa. Kuten nimi vihjaa, sadun prinssi ei rakastu prinsessaan vaan toiseen prinssiin.
    Liettuan parlamentti iski takaisin kieltämällä kaikki myönteiset viittaukset homoseksuaalisuuteen lasten ulottuvilla olevassa julkisessa materiaalissa.
    Länsi älähti. Lainsäätäjien niskaan satoi kritiikkiä Amnestyltä, Euroopan parlamentilta, Liettuan opiskelijajärjestöiltä ja jopa maan presidentiltä.
    Parlamentti taipui ja siivosi laista suorat viittaukset seksuaalivähemmistöihin. Laki kuitenkin kieltää edelleen levittämästä alaikäisille materiaalia, joka ”halveksuu perhearvoja” tai edistää perustuslain määrittelemästä avioliitosta poikkeavia perhekäsityksiä.

Satuprinssien valta on todellista. Siksi olen Vilnassa. Ajatella, jos lapset tottuisivat ajatukseen kahden isän perheistä.
    Liettuasta voisi tulla Ruotsi.
    Kahvilan edessä tupakoi teinejä. Olen viimein löytänyt turmelukselle alttiita alaikäisiä. Ojennan 16-vuotiaalle tytölle teletappilennäkin.
    ”Homopropagandaa, olkaa hyvä. Tämä on viimeinen tilaisuus, muutaman viikon päästä materiaali on laitonta.”
    Keskusteluhan siitä syntyy. Nuoret eivät pidä uudesta laista, sillä se koskee jopa 17-vuotiaita.
    Mutta että sateenkaarisatuja lapsille?
    Kuningas ja kuningas huipentuu prinssien väliseen pusuun. Amerikassa on kohistu lastenkirjasta And Tango Makes Three, joka kertoo kahden urospingviinin ja poikasen perheestä.
    Näiden nuorten mielestä tällaisia kirjoja ei pidä sallia Liettuassa. 16-vuotias tyttö yrittää selittää homopingviinien ongelman.
    ”Lapsethan syntyvät heteroina, eikö niin? Sitten he katsovat teletappeja ja lukevat pingviineistä, ja heistä tulee homoja.”
    Vai miten se meni?
    Joukko myöntää kysymyksen vaikeaksi: mitä pelättävää on satuprinssien romansseissa?
    Mitä kauheaa Liettualle tapahtuu, jos alaikäisille sallitaan Will & Grace, Sex and the City ja Buffy vampyyrintappaja?

Poliitikoilta on vaikea saada vastausta. Puolueiden edustajat ujostelevat ulkomaiselle toimittajalle puhumista.
    Perustelut voisivat kieltämättä kuulostaa vähän oudoilta suomalaisen korvissa.
    Respublika-lehden kyselyn mukaan yli puolet Liettuan parlamentaarikoista pitää katolisen kirkon tavoin homoutta perverssinä. Poliitikkojen kyselyssä antamia kommentteja pääsee selaamaan Lithuanian Gay League -järjestön ylläpitämillä sivuilla. Ne ovat hämmentävää luettavaa.
    Suuri osa parlamentaarikoista näkee homoseksuaalisuuden mielisairautena ja uhkana yhteiskunnalle. Jotkut näyttävät pelkäävän, että hegemonia kellahtaa selälleen ja heterot marginalisoidaan.
    ”Homoseksuaalit yrittävät vetää huomion puoleensa muodostaakseen sellaisen mielipiteen, että et ole enää normaali, jos et ole yksi heistä”, sanoo työväenpuolueen entinen parlamentaarikko Zita Žvikiene.
    ”Jos ihmiskunta seuraisi tätä tietä, se rappeutuisi. Ajattele vaikka demografista kehitystä”, selittää puolestaan entinen pääministeri Kazimira PrunskienÄ—.
    Siitä siis on kyse. Liettua homoutuu, ja liettualaiset loppuvat maailmasta. Kansakunta pinnistelee tukahduttaakseen pintaan pyrkivän vinoutensa.
    Parhaaseen katseluaikaan lähetetty George Michaelin musiikkivideo voi murtaa padot lopullisesti.

On aika antaa Liettualle armonisku. Nostan salkusta vaarallisimman aseeni. Se on lelu, jonka myrkky syövyttää reikiä viattoman puhtoiseen heterokatsomukseen.
    Nalleperhe, vastustamattoman hellyttävä turmeluksen ansa.
    Halailevista nalleista toinen heiluttaa karvaisten homomiesten oman alakulttuurin karhulippua. Bear pride!
    Humana-ketjun myyjä taitaa haistaa ansan. Tarjoan nalleja myyntiin käytetyn tavaran kauppaan, mutta ponnekas ei lopettaa yrityksen lyhyeen. Kielimuuri suojelee myyjätärtä arvokeskustelun vaaroilta.
    Ilta pimenee jo, ja joudun hylkäämään karhuperheen suljetun lelukaupan ikkunalaudalle. Ehkä joku pahaa-aavistamaton ohikulkija poimii propagandapommini.
    Kostoksi luikahdan tavaratalon leluosastolle ja tuikkaan karhulipun yhden nallekarhun tassuun.

Aika näyttää, miten uutta lastensuojelulakia käytännössä tulkitaan ja mikä sen vaikutus on. Viimeisimpien tietojen mukaan näyttää siltä, että Vilnan kaupunki on yllättäen myöntämässä Lithuanian Gay League -järjestölle luvan Baltian Pride -kulkueen järjestämiseen toukokuussa. Aiempina vuosina lupaa ei ole myönnetty.
    ”Suurin ongelmamme ei ole tämä uusi laki, vaan yleinen yhteiskunnan homofobia”, sanoo järjestön johtaja Vladimir Simonko.
    ”On kenties vain ajan kysymys, milloin samantyyppisiä lakeja tulee lisää.”

Markus Kuokkanen
Kuva Nora Krevneva