”Haemme kääntäjärekisteriimme pikaisesti kymmeniä taitavia suomentajia englannin kielestä. Toivomme, että olet opinnoissasi loppusuoralla”.
Tämä sähköposti ilmaantui vähän ennen joulua lähes kaikkien Suomen yliopistojen kieliaineiden opiskelijoiden sähköpostilistoille.
Työvoimaa haeskeleva yritys oli Broadcast Text International Oy, joka juuri oli voittanut suuren tarjouskilpailun kaikista Nelosen tv-ohjelmista.
Päätöksen saneli raha. Häviävänä osapuolena oli Pre-Text, joka on maksanut kääntäjilleen lähes puolet parempia palkkioita.
Tästä alkoi vuodenvaihteen yli jatkunut kuohunta Suomen kääntäjä- ja käännösopiskelijapiireissä. Ongelmat ovat kuitenkin kyteneet jo kauan.
Suuret käännösfirmat ovat viime vuosina huomanneet, että kieliaineiden opiskelijat tekevät mielellään oman alansa töitä rahamäärällä, jonka voisi samassa ajassa tienata esimerkiksi videovuokraamossa. Onhan nimittäin hienoa saada lama-aikaan työkokemusta.
Ylimääräiset kulut firmat ulkoistavat opiskelijoille vaatimalla heitä toimimaan yrittäjinä, eli maksamaan esimerkiksi omat eläkemaksunsa. Hyväksikäyttöä helpottaa se, etteivät av-kääntäjät kuulu suoraan minkään työehtosopimuksen piiriin.
Jotkut nyt Pre-Textiltä työttömiksi jäävät kääntäjät sekä muutamat muut alalla toimivat ovatkin aloittaneet laajan tiedotuskampanjan, jossa ihmisiä varoitetaan työskentelemästä liian pientä palkkaa vastaan. Esimerkiksi facebook-ryhmä Dear Translation Agencies, if you want to pay peanuts, hire monkeys on kerännyt jo yli tuhat jäsentä.
Aktiivisesti tiedotuksessa mukana ollut opiskelija Tytti Heikkilä on melko toiveikas.
”Olemme onnistuneet levittämään tietoa ympäriinsä, mikä luo osaltaan painetta firmoille ryhtyä neuvottelemaan työehtosopimuksesta.”
Heikkilä on yksi Pre-Textiltä työttömäksi jäävistä kääntäjistä. Hän on työskennellyt myös Broadcastilla.
”Pre-Textillä tienasi lähes puolet paremmin. Nyt en tiedä, mitä ensi keväänä teen.”
Monet kääntäjät kertovat myös muista ongelmista Broadcastilla. Yhtiöllä on heidän mukaansa käytössään sopimus, jossa 5€‰000 euron sakon uhalla kielletään puhumasta negatiivisia asioita firmasta.
Broadcastin mukaan sopimuksella varmistetaan, ettei yritystä koskevista luottamuksellisista ja salassapidon alaisista asioista puhuta. Yksityishenkilöinä kääntäjät voivat puhua yrityksestä mitä haluavat.
Heikentyneet työehdot koskevat tätä nykyä monia muitakin humanistisia aloja. Heikkilän mielestä av-kääntäminen on kuitenkin erityisasemassa, sillä jotkut alalla toimivat firmat tekevät paljon voittoa.
Televisiokanavien ja dvd-julkaisujen määrä kasvaa koko ajan. Silti resursseja pienennetään.
”Ihmiset eivät myöskään ole tietoisia siitä, millaisia palkkioita työstä voi pyytää. Näitä asioita pitäisi käsitellä yliopistolla.”
Heikkilä kertoo, kuinka eräällä työelämäorientaatiokurssillakaan infoa ei saanut tarpeeksi.
”Eräs luennoitsijavieraamme ei esimerkiksi osannut kertoa ansioitaan. Kun kysyimme häneltä, kuinka paljon hän tienaa, hän sanoi, että hyvä humanisti ei ajattele rahaa.”
Av-käännöksiä tehnyt klassillisen filologian ja englannin opiskelija Elina Salminen muistuttaa, miksi monet suostuvat työskentelemään huonolla palkalla.
”Tämä on monille kutsumusammatti. Minusta av-kääntäminen on ihanaa, sillä siinä saa sekä käyttää luovuuttaan että tehdä taustatyötä.”
Silti Salminen on luopunut työstä jonkin aikaa sitten. Osin siksi, että palkka on liian huono.
”Täytyy ajatella myös omanarvontuntoaan.”
Tytti Heikkilä kaipaa täydellistä diskurssin muutosta – ja myös asenteiden.
”Kieliaineita opiskelevat usein kiltit kympin tytöt, joita firmojen on helppo kyykyttää. Itsekin pelkään työssäni virheitä tosi paljon. Mutta itsensä vähättelystä täytyy päästä eroon ja ajatella, että raha on korvaus vuosien aikana hankitusta asiantuntemuksesta.”
Mutta entä jos opiskelijalla vaihtoehdot ovat huonosti palkattu työ tai ei työtä ollenkaan?
Heikkilä myöntää tilanteen olevan vaikea. Pienellä korvauksella työskentelemään suostuvat opiskelijat heikentävät koko alan palkkatasoa. Osittaisena ratkaisuna voisivat hänen mukaansa toimia esimerkiksi työharjoittelut.
”Vaikka niissäkin esiintyy hyväksikäyttöä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat olleet niin kutsutussa työharjoittelussa vuoden, tonnin kuukausipalkalla.”
Kaikki on Heikkilän mukaan kiinni kääntäjistä itsestään.
”Eivät nämä firmat tule koskaan sanomaan meille, että hei, haluaisimme antaa teille enemmän rahaa.”
Venla Rossi
Kuva Tuomas Karppinen
