06. helmikuuta 2009
Teksti:

Romanialaiskerjäläiset laajentavat toiminta-aluettaan useisiin Suomen kaupunkeihin.”
    Näin raportoi romanialaislehtien yhteinen verkkojulkaisu Åžtiripescurt viime huhtikuussa. Yhtä maalailevin sanankääntein kirjoitti lokakuussa romanialainen sanomalehti Gândul.
    ”Sadat Romanian romanikaupustelijat hyökyvät suomalaisten yli”, se otsikoi.

Suomen romanialaiskerjäläiset eivät ole puheenaihe vain Suomessa. Uutiset ja värikkäät yleisönosastojen kirjoitukset aiheesta ovat olleet yleisiä myös Romaniassa.
    Usein keskustelua ohjaa pelko. Romanialaiset ovat katkeria, koska maan näkyvä romaniväestö on lännessä monopolisoinut käsityksen romanialaisista nimiinsä.
    Yleensä kirjoitusten sävy onkin ollut tuomitseva. Ziare-niminen verkkojulkaisu kirjoitti viime kesänä, että romanikerjäläiset pystyvät Suomessa elämään luksuselämää.
    ”Monilla suomalaisillakaan ei ole sellaiseen varaa. Kerjäläiset kärräävät jälkeläisiään lastenvaunuissa, teeskentelevät invalidia ja kiusaavat itseään siirtymällä paikasta toiseen kainalosauvoilla, ja näin pyörittävät eurooppalaista katuteatteria, joka hellyttää suomalaisia.”
    Bulevardilehti Libertatea oli samoilla linjoilla.
    ”Kerjäläiset saavat mukiinmenevät tulot, he ansaitsevat selvästi enemmän kuin rehellisellä työllä Romaniassa”, lehti kirjoitti.

Romanialaislehtien uutisointi on saanut aikaan niin kipakkoja vastineita, että Suomessa ne jäisivät julkaisematta.
    ”Ilmeisesti romanialaiset toimittajat pitävät disinformaatiosta. Ei ole totta, että romanit elävät täällä luksuksessa, se on iso vale! Heitä on juuri lähetetty Romaniaan sen jälkeen kun poliisi kävi korjaamassa pois heidän sillan alla olleen telttansa. Merkitseekö luksus sitä, että asuu talvella sillan alla teltassa?” kirjoitti Libertateassa nimimerkki Romanialainen, joka asuu Suomessa.
    ”He ovat astuneet joulupukin pulkkaan, ovat Romanian lahja maailmalle. Älkää häiritkö niitä, ihailevat vain revontulia, pian Pohjoismaat lahjoittavat näille jo lämpöpattereita ja huopia sekä energiajuomia”, velmuili puolestaan nimimerkki Bic saman lehden yleisönosastossa.
    Kaikkia ei aihe huvita.
    ”Missä tahansa olenkin matkustellut, niin kaikkialla kerjäläiset tulevat Romaniasta”, nimimerkki Huomio älähti kyllästyneenä.
    Jotkut kirjoittajista ovat vihaisia suomalaismedialle.
    ”Muutamien kerjäläisten takia tuollainen sirkus viestimissä, hävetkööt!” nimimerkki Pili kehotti.

Presidentti Tarja Halosen vierailu Romaniassa viime kesäkuussa ei jäänyt romanialaismedialta huomaamatta.
    ”Suomen presidentti lyö vasten Romanian kasvoja romanikerjäläiskysymyksellä”, sanomalehti Evenimentul Zilei otsikoi.
    Haastattelussa Halonen kertoi Suomen olevan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalla – ja sai niskaansa yleisönosaston pukarit.
    ”On helppoa antaa oppitunteja, kun maassa on vain kymmenentuhatta romania viittä miljoonaa asukasta kohden. Romaniassa suhde on yksi kymmeneen. Nähtäisiinpä rouva Halonen antamassa sosiaalisen integraation oppitunteja, kun niillä olisi sama suhdeluku”, nimimerkki Marco huomautti.
    Nimimerkki Mucea osasi näpäyttää suomalaisia takaisin.
    ”Älkööt Pohjoismaat puhuko mitään ennen kuin ovat ratkaisseet ongelmallisen ja ajankohtaisen saamelaisongelmansa.”
    Myös sanomalehti Gândul huomioi Halosen Romanian-vierailun.
    ”Presidentti on saapunut Romaniaan auttamaan romaniongelman ratkaisussa”, lehti otsikoi. Kyseessä taisi olla ironia.

Myöhemmin kesällä kirjoitukset saivat toisenlaisia sävyjä. Heinäkuussa verkkojulkaisu Åžtiripescurt kirjoitti, että kerjäläiset voivat Suomessa menettää lapsensa, jos nämä käsketään kerjuulle. Lehden haastattelema 35-vuotias Aurelia ei enää ota neljävuotistaan mukaan, kun lähtee Helsingin kaduille ansaitsemaan.
    ”Parempi kerjätä kuin nähdä nälkää kotimaassaan”, hän kuittaa.
    Åžtiripescurtin mukaan toimenpide on rajuimpia, mitä Euroopassa on otettu käyttöön kerjäläisiä vastaan.
    ”Itse asiassa se on kiristystä.”
    Kun romanikerjäläiset ilmestyivät ensi kerran Helsinkiin, se sytytti kiivaita kommentteja lehdistössä, Åžtiripescurt muistutti nyt.
    ”Tämä paljasti, että pinnan alla oli suvaitsemattomuutta tulijoita kohtaan. Eivätkä romanit ole ainoa ryhmä, joka on kohdannut syrjintää Suomessa.”

Erkki Särö