Puolueiden eurovaalilistoille on tähän mennessä vahvistettu 21 kolmekymppistä tai sitä nuorempaa ehdokasta. Jokaisen puolueen listalta löytyy ainakin yksi 30-vuotias tai sitä nuorempi. Naisia tammikuun loppuun mennessä varmistuneista nuorista ehdokkaista on yksitoista, miehiä kymmenen. Tyypillinen nuori eurovaaliehdokas on kerännyt poliittista kokemusta kansanedustajan tai europarlamentaarikon avustajana.
Nuoria ehdokkaita puolueiden listoille on riittänyt, vaikka nuorten ongelmana on erityisesti eurovaalien valtakunnallisen kampanjoinnin kalleus.
Viime kevään vaalirahoituskohusta on kuitenkin nuorille ehdokkaille hyötyä. Nuoret eivät ole perinteisesti pystyneet keräämään kampanjaan yhtä suuria summia kuin kokeneet poliitikot. Nyt ehdokkaiden väliset erot kampanjabudjeteissa luultavasti pienentyvät.
Kokoomuslainen Heikki Autto, 24, uskoo vahvasti löytävänsä kampanjaansa taloudellista tukea.
”Omaa rahaa ei ole, eikä ole mielekästä ottaa asuntolainan verran velkaa. Eihän parisuhdekaan sellaista kestäisi”, Autto naurahtaa.
Demareiden Niko Korte, 22, on pessimistisempi.
”Nuoret kohtaavat politiikassa lasikaton. Aikuiset toimijat puhuvat paljon nuorten tukemisesta, mutta jos pitäisi tukea rahallisesti tai liittyä tukiryhmään, siihen se jää.”
Keskustalainen 27-vuotias Anna Ranki valittelee, ettei nuorilla ole juuri yhteiskunnallisia kontakteja, joiden avulla kerätä vaalibudjettia.
”Ärsyttävää, että politiikassa tarvitaan ilmeisesti yhä niitä vanhempia herrasmiehiä tueksi.”
Viime keväänä perustettu vaalirahoitustoimikunta ehdottaa yksittäisten ehdokkaiden kampanjoille kulukattoa, mutta aikeet kaatunevat hallituksessa keskustan, kokoomuksen ja Rkp:n vastustukseen.
Vasemmistoliiton Jussi Saramon, 29, mielestä kulukattoa tehokkaampaa olisi kieltää vaalimainonta sanomalehdissä ja televisiossa.
”Ei se ole sananvapautta, vaan rahalla ostettua brändäämistä”, Saramo uskoo.
Mittavien kampanjabudjettien sijaan puolueet odottavat nuorilta ehdokkailta panostusta Facebookiin ja muuhun sosiaaliseen mediaan – sekä aikaa tehdä kampanjaa. Netin lisäksi vaalit tehdään yhä turuilla ja toreilla.
”Tärkeintä on, että nuorisojärjestöt ovat vaaleista innoissaan”, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo.
”Ne pystyvät tekemään valtakunnallista kampanjaa.”
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi kertoo, että puolueessa on seurattu tarkkaan Barack Obaman vaalityötä. Suurten lahjoittajien sijaan nuoret voivat panostaa uuden jenkkipresidentin tapaan esimerkiksi kaksisuuntaiseen viestintään netissä.
Puolueissa myönnetään avoimesti, että nuorten tie europarlamenttiin on kivinen. Monelle nuorelle eurovaalit ovatkin pikemminkin satsaus omaan poliittiseen tulevaisuuteen.
”Eurovaaleissa nostetaan esiin tulevaisuuden nimiä 2011 eduskuntavaaleihin”, toteaa kristillisten Sari Essayah.
Kokoomuksen Tujunen muistuttaa kuitenkin, ettei menestys ole alle kolmekymppiselle täysin mahdotonta. Todisteet löytyvät kymmenen vuoden takaa.
”Piia-Noora Kauppi oli 24, kun nousi europarlamenttiin.”
Myös vihreiden Laturi yrittää pitää toivoa yllä.
”Vaikeaahan läpi pääseminen nuorelle on, mutta toivotaan, että joku yllättäisi.”
”Eurovaaleja ei voiteta Facebookilla”
Ehdokkaaksi lähteneiden nuorten ei auta kuin toivoa parasta.
Keskustalaista Juha Iso-Ahoa huvittaa itseäänkin. 27-vuotias poliitikonalku kiteyttää jo sanomansa kolmeen kohtaan kuin Alexander Stubb ikään.
”Vaalirahoituskriisi, taantuma ja europarlamentin matkakorvausjärjestelmän muuttuminen. Ne kaikki parantavat nuorten asemaa eurovaaleissa”, Iso-Aho uskoo.
”Tai ainakin se rahoituksen väheneminen on vähemmän pois meiltä kuin muilta.”
Eurovaalien valtakunnallisessa vaalipiirissä menestyminen vaatii kuitenkin yhä joko rahaa, julkisuutta tai jo kotimaan politiikassa aiemmin kerättyä kannattajakuntaa.
Harvalla alle kolmekymppisellä eurovaaliehdokkaalla on näistä kolmesta yhtäkään.
Kokoomuslainen Sofia Vikman, keskustan Juha Iso-Aho ja Anna Ranki, vihreiden Emma Kari ja vasemmistoliiton Jussi Saramo ovat kuitenkin päättäneet yrittää. Kaikki nuoret ehdokkaat ovat tosin samaa mieltä siitä, että rahaa kampanjaan voisi olla enemmänkin.
”Ei vaaleja oikein mihinkään Facebookin varaan voi perustaa”, Saramo sanoo, ja saa muut nyökkäilemään.
Kaikki vakuuttavat kuitenkin, että vaaleihin lähdetään ihan tosissaan.
”Keskustalta on lähdössä istuvia meppejä syrjään”, Iso-Aho muistuttaa.
Onko nuorilla eurovaaliehdokkailla sitten yhteisiä tavoitteita?
”Kaikilla on varmaan ne samat, oikeudenmukaisempi ja demokraattisempi EU”, joku sanoo sarkastisesti.
Emma Kari ehdottaa yhteiseksi teemaksi maksutonta koulutusta.
”No en mä sitä nyt tähän sotkisi”, Sofia Vikman tyrmää ja muistuttaa, että maksuista päätetään kansallisesti.
”Joo, mutta ne paineet muutokseen tulee meillekin EU:sta. Niitä asioita toteutetaan täällä”, Kari puolustautuu.
”No voihan eurovaaleissa vaatia näköjään vaikka parempaa päivähoitoa Vihtiin, kuten Jani Sievinen”, Jussi Saramo heittää.
Lopulta edes löyhästi yhteiseksi teemaksi löytyy maahanmuutto. Työvoimapula huolestuttaa kaikkia paikalla olevia nuoria ehdokkaita.
”Vaikka nyt puhutaan taantumasta, on katsottava pidemmälle”, Sofia Vikman sanoo.
Kukaan ei ole eri mieltä.
Veera Luoma-Aho
Kuva Hanna Anttila
