Omstart vapaapainia!
Kannunvalajien speksin yleisössä joku hihittää. Kohtauksen luonne muuttuu äkisti.
Miesnäyttelijät loittonevat toisistaan, ottavat vauhtia, hyppäävät ilmaan ja törmäävät toisiinsa – ja kaatuvat selälleen maahan.
Yleisö remahtaa nauruun.
Näytelmä jatkuu käsikirjoituksen mukaisesti siitä, mihin se on jäänytkin.
Tyypillinen tilanne speksissä. Joku katsojista haluaa nähdä kohtauksen uudelleen, yleensä entistä absurdimpana. Se tapahtuu huutamalla omstart ja heti sen perään toiveen siitä, miten kohtaus olisi uudelleen esitettävä.
Omstart Obama!
Omstart mikkihiiriäänellä!
Omstart saksalaisittain!
Näyttelijät reagoivat huutoihin sen minkä pystyvät ja osaavat.
Tekemistä riittää. Valtiotieteiden opiskelijoiden tiedekuntajärjestön Kannunvalajien speksissä huutoja kuultiin joka näytöksessä kymmeniä.
”Välillä yleisö yritti pudottaa näyttelijöitämme huutamalla jotain ydinfysiikan sivistyssanoja.Mutta näyttelijämme osasikin napata sanasta kiinni ja pitää luennon aiheesta, mistä kukaan muu ei tiennyt mitään”, nauraa Kannunvalajien speksin ohjannut ja käsikirjoittanut Taneli Maljanen.
Omstartin historia alkaa sieltä, mistä speksienkin historia: 1800-luvun Ruotsista.
Omstartit ovat yhtä olennainen osa speksejä kuin muiden tieteenalojen opiskelijoiden pilkkaaminen, sisäpiirihuumori ja seksivitsit, mutta omstartit myös erottavat speksit muista harrastenäyttelijöiden musikaalisista kohelluskomedioista.
Kesäteatterissa ei ole sopivaa huudella toiveitaan lavalle.
Speksissä näyttelijät suorastaan olettavat, että heitä komennellaan.
”Iskeehän siinä paniikki, mutta samalla pääsee irtaantumaan käsikirjoituksesta ja näyttämään omia stand up -koomikon taitojaan”, kertoo keväällä kolmatta kertaa Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan speksissä näyttelevä Erik Mashkilleyson.
”Nostaa lavan energiatasoa, kun joutuu improvisoimaan”, useana vuotena Teekkarispeksissä näytellyt Kirsti Larja sanoo.
Niitähän omstartit ovat: improvisaatiotilanteita. Ihan kylmiltään näyttelijät eivät mene tyhjästä nyhjättäviksi. Speksien näyttelijät ovat käyneet improvisaatiokoulutuksen ennen lavalle astumista.
Kokeneet speksinäyttelijät sanovat, että melko pian speksistä oppii ne kohdat, joissa yleisö huutaa omstart.
”Jos speksissä on vaikka keskustelu `kyllä sinä tiedät, mitä teimme viikonloppuna`, niin aina joku huutaa omstart ja kysyy, että mitäs teitte”, Mashkilleyson vahvistaa.
”Mutta yleisö myös huomaa, jos reaktio ei ole improvisoitu. Vaikka tulee mieleen, mitä teki viimeksi samassa omstartissa, pitää keksiä jotain uutta”, Larja sanoo.
Speksit suhtautuvat omstartien toteutukseen eri tavoin. Kannunvalajissa ja KY-Speksissä pyritään toteuttamaan kaikki huudot, kun taas esimerkiksi lääkisläisillä roolista ei voi livetä. Omstart viro on turha huutaa, jos hahmolle ei ole luontevaa osata viroa.
Joskus innokas huutelu on hyvä jättää omaan arvoonsa.
”Ääripää on joku omstart homohevospornoa. Varsinkin kun äiti on katsomossa, sellaisen mieluummin sivuuttaa”, Larja sanoo.
Tarkoittavatko lukuisat omstartit sitä, että speksi on onnistunut vai epäonnistunut?
”Monen käsitys on, että speksit ovat huonoja näytelmiä, mutta omstarteilla niistä saa siedettävän. Mutta voi myös sanoa, että omstartin avulla yleisö saa jostain valmiiksi hyvästä vielä hauskempaa”, Taneli Maljanen sanoo.
”Se on kaksitahoinen asia. Oikeastaan mitä parempi speksi, sitä vähemmän ihmiset huutavat”, Kirsti Larja jatkaa.
Erik Mashkilleyson on toista mieltä.
”Lukuisat omstartit kertovat, että näytelmä on onnistunut, koska yleisö on siitä innoissaan. Speksi on kuitenkin ensisijaisesti komedia eikä draama. Huumori on tärkeämpää kuin juoni.”
Toisinaan yleisön toiveet todellakin ovat mitä yllättävimpiä.
”Kerran pieni poika huusi eturivistä, että omstart Rölli-peikko. Meillä oli hehkeä, romanttinen suutelukohtaus menossa, mutta niin vain siihen sitten piti sotkea kautta likaisten varpaitteni -juttua”, Larja nauraa.
Matti Markkola
Kuvat Miko Kuusisalo, Heiki Ahlgren, Kristian Henriksson; Käsittely Tuomas Karppinen
