06. helmikuuta 2009
Teksti:

Ylioppilaslehti kysyi kolme kysymystä seitsämästä maasta:
1. Mitä uudistuksia on käynnissä juuri nyt?
2. Mikä niissä huolettaa opiskelijaliikettä?
3. Tositoimet, eli mitä on tehty?

Espanjassa linnoitetaan yliopisto

1. Sosialistihallitus haluaa Espanjasta innovaation ja tutkimuksen kärkimaan. Painopiste on tarkoitus siirtää pois kansantalouden nykyisiltä kivijaloilta, rakennus- ja matkailualoilta. Liike-elämää houkutellaan yliopistojen rahoittajaksi. Tehokkaimmille yliopistoille on luvassa valtion bonusrahoitusta. Erityisesti aiotaan puuttua tutkintoihin, jotka ovat menettäneet opiskelijoita eniten. Näitä ovat humanistiset alat sekä yhteiskuntatieteet.

2. Opiskelijat syyttävät päättäjiä humanististen tieteiden halveksunnasta, vastustavat yliopiston kaupallistamista ja pelkäävät julkisen yliopistojärjestelmän romuttumista. Tutkintomaksujen pelätään nousevan voimakkaasti ja ehdotetun opintolainamallin syrjäyttävän stipendi- ja apurahajärjestelmän.

3. Opiskelijat ovat viime kuukausina leiriytyneet ja linnoittautuneet tiedekuntiinsa lukuisissa yliopistoissa. He ovat estäneet pääsyn yliopistorakennuksiin ja vaikeuttaneet luentojen järjestämistä. Mielenosoituksissa on vaadittu Bolognan prosessin jäädyttämistä.

Järistyspisteet: ***
Vastarintapisteet: ****

Ranska ryhtyi lakkoon

1. Kaksikymmentä yliopistoa on siirtynyt tammikuussa uudistuslain mukaiseen autonomiaan. Konservatiivihallituksen pyrkimyksenä on, että kaikki yliopistot olisivat vuoteen 2012 mennessä taloudellisesti itsenäisiä ja itsehallinnollisia.

2. Yliopistojen yksityistyminen, humanististen aineiden syrjäytyminen, ranskalaisen yliopistojärjestelmän amerikkalaistuminen, lukukausimaksujen nousu, sosiaalisen eriarvoisuuden kasvaminen sekä tutkijoiden aseman huonontuminen huolestuttavat ranskalaisopiskelijoita.

3. Yliopisto-opettajat ja tutkijat ovat lakkoilleet 2. helmikuuta lähtien. Opiskelijat ovat järjestäneet mielenosoituksia säännöllisesti sen jälkeen kun yliopistouudistuslaki asetettiin kesällä 2007. Korkeakoulu- ja tutkimusministeri Valérie Pécressea ja presidentti Nicolas Sarkozya arvostellaan opiskelijaliikkeen keskuudessa ja lehdistössä rankasti.

Järistyspisteet: ****
Vastarintapisteet: ****

Ruotsissa uudistetaan hiljaisuudessa

1. Ehdotus yliopistojen autonomialaista on lähtenyt lausuntokierrokselle. Porvarihallitus on antanut luvan kritisoida vain osia siitä. Hiljaisuudessa valmisteltua lakiesitystä ylioppilaskunnan jäsenyyspakon poistamisesta odotetaan maaliskuussa. Valtio on keskittänyt tutkimusrahoitusta aloille, joilla Ruotsi pyrkii olemaan maailman huippua. Rahanjaosta päättää valtion virasto, ei akateeminen maailma.

2. Autonomialain toteutuminen saattaa heikentää opiskelijaedustusta yliopistoilla. Ylioppilaskuntien jäsenyyspakon poistamisen pelätään vievän jäsenmaksutulot ja sitä kautta palkatun henkilökunnan. Huonossa taloudellisessa tilanteessa rahaa ei todennäköisesti tippuisi ylioppilaskuntatoimintaan valtion kassastakaan. Ylioppilaskunnat haluaisivat käyttää tutkimusrahaa tutkijoiden palkkauksen ja sosiaaliturvan parantamiseen.

3. Opiskelijaliike on lobannut poliitikkoja. Kun lakiesitys jäsenyyspakon poistamisesta tulee, tarkoitus ei ole nousta barrikadeille. Sen sijaan opiskelijaliike aikoo keskustella päättäjien kanssa ongelmallisina pidetyistä kohdista ja siitä, miten varmistetaan, että opiskelijoiden ääni tulee jatkossakin kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

Järistyspisteet: **
Vastarintapisteet: *

Saksassa pudotaan Bologna-kelkasta

1. Suurimmassa osassa yliopistoja tutkintorakenne on muutettu kaksiportaiseksi. Joissakin uudistus on vielä käynnissä.

2. Muutos on lisännyt opiskelijoiden työtaakkaa. Toisinaan tutkinto, jonka suorittaminen vei ennen 4-4,5 vuotta, on nykyisin suoritettava kolmessa vuodessa. Sisällöt ovat pysyneet samoina. Ylioppilasliikettä huolestuttaa paitsi opiskelijoiden jaksaminen, myös se, ettei heillä riitä aikaa toimia ylioppilaskunnissa.

3. Jotkut ylioppilaskunnat vastustavat koko Bolognan prosessia. Ylioppilaskuntien liiton mielestä on paras keskittyä muuttamaan osia siitä. Prosessista käydään vilkasta keskustelua. Bologna-komitea on luopunut ajatuksesta, että prosessi valmistuisi Saksan osalta vuoteen 2010 mennessä. Se pitää todennäköisempänä ajankohtana vuotta 2020.

Järistyspisteet: *
Vastarintapisteet: *

Latviassa yliopisto joutui leikkuriin

1. Keskusta-oikeistohallitus leikkasi vuoden alussa viidenneksen koulutusbudjetista talouskriisiin vedoten. Lisäksi kymmenen prosenttia siitä jäädytettiin toistaiseksi. Seurauksena tiedekuntia vähennetään, henkilökuntaa irtisanotaan ja sen sosiaalietuuksia leikataan, tuottamattomina pidettyjä koulutusohjelmia lakkautetaan ja opiskelijapalveluista tingitään. Monet yliopistot ovat luopuneet opiskelijoiden asuntola-asumisen tukemisesta. Lukukausimaksut nousevat.

2. Opiskelu on jo ennestään ollut ostovoimaan suhteutettuna Euroopan kalleinta. Nyt vaarana on, että se käy mahdottomaksi vähävaraisille ja niille, joiden vanhemmat eivät asu yliopistokaupungeissa. Luokkaerojen pelätään kasvavan.

3. Tammikuun lopulle suunnitellut opiskelijamielenosoitukset peruttiin, kun yleiset hallituksen vastaiset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi tammikuun puolivälissä. Ylioppilaskuntien liitto yrittää neuvotella budjettijäädytyksen perumisesta ja paremmista opintolainojen ehdoista.

Järistyspisteet: *****
Vastarintapisteet: **

Kreikassa roihahti väkivalta

1. Konservatiivien johtama hallitus halusi sallia yksityiset yliopistot, jotka perustuslaki on toistaiseksi kieltänyt. Lakimuutos peruttiin laajan vastustuksen vuoksi. Toinen hallituksen lakiesitys antaisi poliisille paremmat valtuudet päästä kampusalueille ja tehdä etsintöjä niissä.

2. Yksityisten yliopistojen perustamisen pelätään johtavan eriarvoistumiseen, kaupallistavan koulutuksen ja johtavan julkisten yliopistojen arvonlaskuun. Yliopistoväki vaatii yliopistoille parempaa rahoitusta.

3. Joulukuun rajut mielenosoitukset ovat jatkuneet. Tuolloin poliisi ampui aktivistiteinin, minkä seurauksena opiskelijat osoittivat mieltään ympäri maan ja valtasivat yliopistoja. Mielenosoitukset laajenivat väkivaltaisiksi protesteiksi hallitusta ja sen politiikkaa vastaan. Mukana oli myös tuhansia prekaareja.

Järistyspisteet: ***
Vastarintapisteet: *****

Italiassa vallataan tiedekuntia

1. Syksyn aikana Silvio Berlusconin keskustaoikeistohallitus vei protesteista huolimatta eteenpäin lakeja, joilla leikataan koulutuksen määrärahoja kovalla kädellä. Esimerkiksi valtion rahoitusta julkisille yliopistoille leikataan viiden vuoden aikana noin 1,5 miljardilla eurolla. Laissa asetetaan rajoituksia uusien työntekijöiden palkkaamiseen, ja laki mahdollistaa yliopistojen muuntautumisen säätiöiksi.

2. Rahoituksen leikkaukset, siitä mahdollisesti seuraavat lukukausimaksujen korotukset sekä paineet vähentää henkilöstöä huolestuttavat opiskelijoita Italiassa. Mahdollisuudet työllistyä tutkijana kapenevat. Tulevaisuuden näköalat ovat yliopistolaisten kannalta synkkiä, ja monet nuoret suuntaavat ulkomaille.

3. Syyslukukaudella nähtiin suurimmat opiskelijamielenosoitukset kymmeniin vuosiin. Yliopistolaiset muun muassa pysäyttivät liikennettä ja tukkivat rautateitä. Kymmeniä tiedekuntia ympäri maata oli vallattuna. Tänä vuonna yliopistoväki on osoittanut mieltä poliitikkojen yliopistovierailujen aikana. Toiminta on toisaalta suuntautunut yliopistojen sisälle: tavoitteena on, etteivät yliopistot soveltaisi uusia lakeja. Yliopistolaiset ovat myös alkaneet rakentaa yhteistä keskustelua ja toimintaa esimerkiksi prekaarien ja siirtolaisten kanssa.

Järistyspisteet: ***
Vastarintapisteet: ****

Ninni Lehtniemi, Johanna Kippo, Susanna Karhapää ja Miika Saukkonen
Kuvitus Tuomas Karppinen