20. helmikuuta 2009
Teksti:

Viime lukuvuonna Euroopan sisäiseen Erasmus-opiskelijavaihtoon lähti yli 500 suomalaisopiskelijaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Opintoja ulkomailla suoritti yli 3200 opiskelijaa.
    Suomen vetovoima on sen sijaan kasvanut. Maahan saapui viime lukuvuonna ennätysmäiset yli 6400 eurooppalaisopiskelijaa.
    Saksalaislehti Zeit julisti helmikuun alussa, että Erasmus on kriisissä. Euroopan unioni voisi kustantaa vuosittain 200 000 eurooppalaisopiskelijaa vaihtoon, mutta mahdollisuuden käyttää vain 160 000 ihmistä.
    ”Tutkintorakenneuudistus heijastuu nyt ilmeisesti lähtijämäärissä”, arvelee asiantuntija Anne Siltala Kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden keskus Cimosta.

Helsingin yliopistosta lähti viime lukuvuonna Erasmus-vaihtoon 358 opiskelijaa. Se on viidenneksen vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Aktiivisimpia vaihtoon lähtijöitä ovat oikeustieteilijät, joista lähes puolet suorittaa opintoja ulkomailla.
    HYYn kansainvälisten asioiden sihteerin Hanna Laitisen mukaan laitoksilla olisi edelleen petrattavaa opintojen hyväksilukemisessa.
    ”Kun opiskelija lähtee pää- tai sivuaineestaan vaihtoon, ei se tarkoita kaikilla laitoksilla sitä, että hän automaattisesti saisi ulkomailla tehdyt opinnot hyväksiluettua kotimaassa.”
    Viiden vuoden tavoitevauhdissa harvalla on varaa tehdä ylimääräisiä puolen tai koko vuoden opintoja. Anne Siltalan mukaan olisi hyvä miettiä, onko kotiyliopistossa annettu pääaineen opetus aina niin ainutkertaista, ettei sitä voisi korvata muualla tehdyillä opinnoilla.

Teologisesta tiedekunnasta lähtee Erasmus-vaihtoon vuosittain vain noin kymmenen opiskelijaa.
    Tiedekunnan suunnittelija Tero Ojanperä näkee, että teologien heikko innostus Erasmusta kohtaan johtuu pitkälti tutkintorakenteesta.
    ”Teologin opinnoissa ei ole tilaa ulkomaan jaksolle. Opinnot viivästyvät helposti, jos lähtee vaihtoon.”
    Ojanperän mukaan vaihto olisi erittäin suositeltava osa opintoja, jos mielii esimerkiksi kansainvälisiin kehitysaputehtäviin. Opetusministeriö yrittääkin uudessa kansainvälisessä strategiassaan patistaa opiskelijoita entistä hanakammin ulkomaille. Hanken on jo tehnyt vaihdosta pakollisen opiskelijoilleen.

Samaan aikaan kun Erasmuksen suosio laskee, vaihtopaikoista Kanadaan, Japaniin, Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Yhdysvaltoihin taistellaan kiivaasti.
    Vaihto-opiskelukohteelta toivotaan nyt eksotiikkaa, mutta paikkoja kaukokohteisiin on Erasmukseen verrattuna huomattavasti vähemmän.
    ”Eurooppa koetaan ehkä jo takapihana”, Anne Siltala epäilee.
    ”Vaihto on monelle iso satsaus, ja kun se toteutetaan, halutaan jotain erilaista, jota massat eivät tee.”

Maria Ruuska
Kuva Sami Perttilä

”Matkustella voi muutenkin”

Kotitaloustieteen opettajaksi opiskeleva Juulia Reinikka, 21, pohti pitkään vaihtoon lähtöä. Lopulta hän päätti jättää menemättä.
    ”En usko, että vaihtoaika olisi tuonut mitään erityistä lisää opintoihini.”
    Reinikka olisi halunnut vaihto-opiskelijaksi Espanjaan. Oman laitoksen vaihtopaikat ovat kuitenkin lähinnä Pohjoismaissa.
    Vaihtoon lähdössä epäilytti myös tiiviin opiskeluporukan jättäminen: vaihdosta palattuaan hän olisi siirtynyt opiskelemaan vuotta myöhemmin aloittaneiden kanssa.
    ”Matkustella voi muutenkin”, Reinikka uskoo.

Historiaa opiskeleva Ville Hakanen päätti toisin. 23-vuotias Hakanen viettää kuluvan lukuvuoden Erasmus-vaihdossa Bolognan yliopistossa.
    ”Italian kielestä on hyötyä taidehistoriassa. Mielikuva Italiasta maana innosti myös lähtemään.”
    Hakanen muistaa kiitellä myös historian ja taidehistorian laitoksia. Hänestä laitosten asenne vaihdossa suoritettavia opintoja kohtaan on ollut rohkaiseva ja ymmärtäväinen.
    ”Olisihan se hyvä, etteivät täällä suoritetut kurssit haihtuisi ilmaan. Välillä olen huhkinut nimittäin hiki hatussa.”
    Bolognassa Hakanen on viihtynyt loistavasti.
    ”Kokemus on tuonut luottavaisuutta siihen, että lopulta sitä aina päätyy seuraan, jossa tuntee olevansa kotonaan. Välillä ehkä ihmeellistenkin sattumusten kautta.”