Opiskelijan vaikutusvallan kaventuminen huolestuttaa uudessa tiedekuntaorganisaatiossa. Helsingin yliopiston konsistori teki marraskuussa periaatelinjauksen, jonka seurauksena laitosten määrä vähentyy reilusti. Monet tiedekunnat siirtyvät laitoksettomaan malliin ja osan hallinto rakennetaan muutaman ison laitoksen ympärille.
”Kun laitoskoot kasvavat, niin yhteenlaskettu opiskelijamäärä hallinnossa vähenee. Opiskelijoiden edustuksellisuus voi olla vaarassa”, sanoo konsistorin opiskelijaedustaja ja SYL:n koulutuspolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Johanna Ahola .
Rakenneuudistus liittyy uuden yliopistolain käynnistämiin muutoksiin. Laitoksista tulee talouden vastuuyksiköitä.
Konsistorin päätös ei kuitenkaan määrää kuin tiedekuntaneuvoston ja laitosjohtoryhmän kokoonpanoista. Niissä on säilyttävä kolmikanta eli yliopiston johdon, henkilökunnan ja opiskelijoiden edustus. Jos tiedekunta päätyy laitoksettomaan ratkaisuun, valta keskittyy tiedekuntaneuvostoon.
”Se on tietenkin huono juttu, jos muita kolmikantaisia valmisteleviä elimiä ei tiedekuntaneuvoston alla tule. Vaikka niitä ei johtosäännössä määrättäisi, niin toivottavasti tiedekunnat ymmärtävät, että niitä pitää olla”, Ahola muistuttaa.
Tiedekuntien on tehtävä esitys organisaatiostaan konsistorille helmikuun loppuun mennessä.
Konsistorin päätöksen on arveltu vähentävän laitosten määrää nykyisestä vähän alle sadasta noin neljäänkymmeneen. Ylioppilaslehden tietojen mukaan vähennys tulee olemaan rajumpi.
Esimerkiksi humanistiseen kaavaillaan neljää isoa laitosta, kun taas eläinlääketieteellinen, oikeustieteellinen ja teologinen luopunevat laitoksista kokonaan.
”Ei tässä mitään paniikkia ole, mutta kyllähän muutos huolestuttaa. Meiltä kuitenkin on katoamassa kymmeniä opiskelijaedustuspaikkoja”, sanoo Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen opintoministeri Karolina Kouvola .
Kouvola sanoo TYT:n vaikuttavan muutosprosessiin keskustelemalla huolenaiheistaan tiedekunnan johdon kanssa.
”Haluamme opiskelijaedustuksen mahdollisimman moneen opiskeluun vaikuttavaan toimielimeen. Esimerkiksi tärkeään virantäyttötoimikuntaan ei ole tällä hetkellä kaavailtu ollenkaan opiskelijaedustusta, mahdollisia työryhmiä lukuun ottamatta”, Kouvola kertoo.
Yliopistouudistushankkeen projektinjohtaja Ulla Mansikkamäki sanoo, että jatkossa opiskelijoita halutaan mukaan päättämään asioista niissä paikoissa, joissa heidän asiantuntemuksensa on tärkeintä.
”Opiskelijoiden aikaa ei haluta tuhlata kaikkeen hallintoon, mitä laitostasolla pyörii”, Mansikkamäki sanoo.
Farmasian tiedekunta on ollut laitokseton perustamisestaan, vuodesta 2004 lähtien.
Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen Maria Jouste sanoo laitoksettomuuden toimivan ainakin pienessä 700 opiskelijan tiedekunnassa. Asiat valmistellaan lukuisissa toimikunnissa, joiden kautta ne menevät tiedekuntaneuvostolle päätettäviksi.
”Meillä se on toiminut hyvin. Toiminta on ollut harvinaisen helppoa, kun on professorit jotka kuuntelevat, ja kolmikanta on mukana kaikissa päätöksenteon vaiheissa”, Jouste sanoo.
Projektinjohtaja Ulla Mansikkamäen mukaan laitosten määrän vähentäminen ei vaikuta yliopiston opetus- tai hallintohenkilökunnan määrään. Myöskään tiedekuntajakoon periaatepäätöksillä ei puututa.
Uuden rakenteen mukainen toiminta aloitetaan vuoden 2010 alusta.
”Mikä yhdistyminen?”
Maanantaiaamupäivällä Porthanian kerroksissa uinutaan. Oikeustieteellisen käytävillä on hiljaista. Yksittäisiä henkilökunnan edustajia vilahtelee oviaukoissa.
Opiskelijoita ei näy.
Lopulta rikos- ja prosessioikeuden laitoksen ilmoitustaululla tärppää. Tyylikkääseen talvitakkiin pukeutunut opiskelijatar selailee tenttituloksia.
Millä mielellä oikislaiset ottavat vastaan tiedekuntansa laitosten yhdistymisen?
”Ai minkä yhdistymisen? En osaa sanoa, koska minulla ei suoraan sanottuna ole mielipidettä. En tiedä asiasta yhtään mitään”, nimettömänä pysyttelevä opiskelija vastaa.
Vähän myöhemmin tapaan opiskelijaryhmän portaissa. Sama juttu: ei koskaan kuullutkaan koko organisaatiouudistuksesta. Ei kommentteja.
Yksityisoikeuden laitoksen tenttituloksia tutkiva opiskelija hämmentyy, kun kuulee, että laitosrakenteesta päätetään jo ensi vuoden alkupuolella.
Opiskelijoille ei ole taidettu ehtiä nopeaan tahtiin etenevästä muutoksesta tiedottaa.
Käyn koputtelemassa muutosta johtavien dekaanin ja varadekaanien ovilla, mutta valitettavasti he eivät ole paikalla.
Käytävällä tulee vastaa tuttu henkilökunnan edustaja.
”Laitokset muuttuvat osastoiksi. Jos samoissa tiloissa jatketaan, niin en tiedä onko sen suuremmasta muutoksesta kyse”, hän osaa ja uskaltaa sanoa, nimettömänä.
Lopulta löytyy yksi, joka haluaa kommentoida. Tiedekunnan kanslisti ohjaa opintoasianpäällikkö Laura Karppisen puheille.
Karppinen on varovainen sanoissaan. Hän muistuttaa, että päätöksiä ei ole vielä tehty.
”Muutos on varmasti suurempi muiden tiedekuntien vahvoille laitoksille. Meillä opiskelijat identifioituvat enemmän tiedekuntaan kuin laitoksiin.”
Matti Markkola
