28. marraskuuta 2008
Teksti:

Ylivoimainen enemmistö, 89,5 prosenttia vastaajista oli laulanut juomalauluja opiskelijabileissä. Kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole koskaan pitänyt lauluja sopimattomina tai loukkaavina. Joskus näin on kokenut 28 prosenttia vastaajista, usein 3,7 prosenttia vastaajista.

Vastauksissa otettiin voimakkaasti kantaa juomalaulujen puolesta ja niitä vastaan.

Ovatko jotkut akateemiseen perinteeseen kuuluvista juomalauluista mielestäsi loukkaavia?

Eivät 70,2 %
Kyllä 18,3 %
En osaa sanoa 11,4 %

Krista Kolehmainen, valtiotiede, Helsingin yliopisto:

”Ei. Ainakaan meidän aineessa ei mielestäni ole sellaisia. Lauloin juomalauluja viimeksi noin kuukausi sitten vuosijuhlassa.”

Jussi Lauren, mediatekniikka, Metropolia:

”En ole törmännyt sellaisiin. Huumorillahan ne pitää ottaa. Pari viikkoa sitten koulun risteilyllä opettelin espanjankielisiä juomalauluja, joiden sisältö jäi vähän hämäräksi.”

Leena Leino, Kauppakorkeakoulu:

”Ei mielestäni, tosin olen niitä toistaiseksi aika vähän lauleskellut, viimeksi joskus syksyn alussa.”

Muita mielipiteitä:

”En ole koskaan törmännyt loukkaavaan juomalauluun. Loukkaavaa olisi Jumalanpilkka ja elävien yksityishenkilöiden solvaaminen.”

”Yogi bear on pervessi laulu eläimiin sekaantumisesta.”

”Ken on fuksi -laulu loukkaa uskovia, sillä lasi kehotetaan juomaan `herran tähden` pois.”

”Jos akkasi kieltää suo juomasta, niin juo… – laulu loukkaa avioliittoinstituutiota, sillä siinä kehotetaan vaihtamaan parempi akka, mutta käsketään olemaan lakkaamatta juomasta. Alkoholistin vaimona tiedän, miten pahalta laulu kuulostaa joka kerta.”

”Mera brännvin på bordet, jossa halutaan lisää maata suur-Suomelle ja marssitaan Karjalaan. Lisäksi kaikki rilluttelulaulut ovat miesnäkökulmasta, mikä on yksinkertaisesti vaan hölmöä, koska niitä laulavat sekä naiset että miehet.”

”Silmien välliin ryssää on melkoisen karu ellei suorastaan loukkaava. Itse en ole tätä kohdannut, mutta olen kuullut, kuinka eräs venäläissyntyinen opiskelija oli tästä silmin nähden hermostunut. Enkä ihmettele, itsekin olisin kieltäytynyt laulamasta. Laulukirjassamme kappale onkin ollut uudelleensanoitettuna jo pitkään malliin Leukojen välliin ryyppi. En tiedä, mistä alkuperäinen ryssäntappoveisu oli sitseillemme tiensä löytänyt.”

”Sonderkommando nach Dachau omassa laulukirjassamme oli aikoinaan vähintäänkin mauton. Laulukirjan uudesta painoksesta se jätettiinkin sitten pois. Toki lauluihin mahtuu tällaisia mauttomia tai tarkoituksellisen loukkaaviakin kappaleita, mutta luottaisin tässä ihmisten omaan arvostelukykyyn sen sijaan, että asiaa aletaan mestaroida yliopiston hallinnon taholta.”

”Minä asun Keravalla, minä palvon saatanaa, ryyppyfrendit pilkon pussiin, siksi joudun vankilaan.”

”Ainakin 80 % teekkariveisuista, mutta ne tuntuvat loukkaavan tasapuolisesti kaikkia, varsinkin teekkareita itseään.”

”Avoimen rasistiset varmaankin. Ruotsalaisiin kohdistuvaa veljellistä naljailua ei lasketa.”

”Ei mikään. Ne on lauluja jumalauta!!!”

”Ei vittu oikeasti muuttakaa Somaliaan.”

”Poliittisesti korrektit ituhipit ottavat asiat liian vakavasti ja pilaavat kaiken.”

”Ahdassieluiset, yksisilmäiset nilkit viitsivät tehdä moisia jonninjoutavia kanteluita. Kantelu kuvastaa tosin hyvin nykyistä tiukkapipojen aikaa.”

”Ainakin osakunnissa lauluperinne on pitkä ja paljon lauletaan oman kanta-alueen kansanlauluja. Niiden ei luulisi loukkaavan ketään, vaikka omakin nimi saattaa lauluissa joskus vilahdella. On kuitenkin otettava huomioon, että ne ovat syntyneet kansan suussa aikoja sitten eivätkä juuri nyt pilkkaamaan sitä, kenellä sama nimi tai vaikka asuinpaikka sattuu olemaan.”

”Ainoa kerta kun olen miettinyt että olisi voinut jättää laulun ehkä väliinkin oli eteläpohjalainen erittäin verinen tappelulaulu, jota vedettiin vain vähän Kauhajoen ammuskelun jälkeen.”

”Akateemiset perinteet ovat täynnä kaikenlaista kiihkoisänmaallisuutta, sukupuolista ja seksuaalista syrjintää, ajastaan jälkeen jääneitä pukeutumis- ja käytöstapoja sekä epäterveeseen alkoholinkäyttöön viekoittelemista. Promootiot, pöytäjuhlat ja varmuuden varalta myös saunominen on lopetettava. Ja tämä oli sellaista sarkasmia eli salaivaa.”

”Akateemisiin pöytäjuhliin kuuluu juomalauluja jotka siihen sopivat, eli tyylikkäät snapsi-, viini-, konjakki- tai muut akateemiset laulut. `Ruskeat` ja kaksimieliset laulut ja selkeästi alapääosastolle viittaavat laulut taas kuuluvat akateemiseen saunatilaisuuteen laulettavaksi saunassa, ja siellä niitä voi hyvin mielellään laulaa. Eli laululla on paikkansa ja aikansa. Se ei paljoa vaadi tajuta missä mitäkin laulua sopii laulaa. Sopimattomia lauluja ei juurikaan ole, paitsi selkeästi rasistiset laulut. Seksuaalisesti latautuneet laulut eivät itsessään ole sopimattomia, ellei siellä selkeästi glorifioida seksuaalirikoksia kuten raiskausta tms. Enimmäkseen laulut ovat harmittomia, eikä niitä pidä ottaa liian tosissaan.”

”Älkää aina jaksako valittaa, ainoa tulos on äänien ohjautuminen PerSuille (perseeseen).”

”En ole kiinnostunut osallistumaan tilaisuuksiin, joissa pitää laulaa juomalauluja. Mielestäni yliopistolla tulisi keskittyä tutkimukseen ja opiskeluun, ei niinkään ryyppäämiseen. Ehkä tämä tekee minusta jotenkin `epäakateemisen`, mutta tämä nyt on vain minun mielipiteeni. Toisaalta ei kaikesta pidä loukkaantua, kuitenkin juomalaulut ovat melko harmitonta hupia.”

”Ihmisen oikeuksiin ei kuulu, eikä pidä kuulua, oikeutta olla tulematta loukatuksi. Sellainen olisi räikeästi ristiriidassa sananvapauden kanssa ja myös itsensä kanssa, sillä ainakin minä loukkaannun jos oikeuttani loukata rajoitetaan. Vaikka olisin verisesti eri mieltä kanssasi, olen valmis kuolemaan sen edestä, että saat esittää mielipiteesi.”

”Itseäni häiritsee erityisesti se, kuinka eräät kovasti haluavat laulaa koko illan `harmittomina ja hauskoina` kaikki muistamansa fasistilaulut, mutta yhtäkkiä muuttuvat kovasti vakaviksi jos joku ehdottaa vasemmalta laidalta edes Partisaanivalssia… Vasemman laidan laulut kun eivät olekaan harmittomia ja hauskoja.”

”Juomalauluissa näkyvät ja kuuluvat perinteet, perinteinen miehen ja naisen asema. Itseäni naisena ne eivät loukkaa millään tavalla. Mukava perinne!”

”Juomalaulujen kuuluu olla epäkorrekteja ja toimia antiteesinä muuten niin poliittisesti korrektille yhtenäiskunnalle. On aika hurjaa, että myös ylioppilaskulttuurilta vaaditaan korrektiutta.”

”uomalaulut voi halutessaan nähdä myös yhteiskuntakriittisinä kannanottoina, joiden tarkoituksena on uida vastarintaan: silloin kun yhteiskunnassa on vallalla yltiö tasapäistävä vaihe, jolloin kaiken tulee olla niin kovin poliittisesti orrektia ja loukkaamatonta, niin juomalauluissa voidaan esittää kärkeviä mielipiteitä ja ristiriitojakin herättäviä ajatuksia: on hyvin valitettavaa, että aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat ymmärtää kaikkia ja silittää sellaiset rypyt pois, jotka saattavat jotain kansanryhmää loukata.
Ennakko- ja itsesensuuri ovat kenties vielä pahempia asioita kuin sensuuri, ja jos juomalauluja ryhdytään sensuroimaan niiden loukkaavuuden takia, voidaan pian varmasti lopettaa laulaminen, sillä harvemmin ne ovat täysin poliittisesti korrekteja.”

”Kun Kauhajoella tapahtui ammuskeluvälikohtaus syksyllä ja samana iltana meillä oli Etelä- Pohjalaisessa Osakunnassa fuksipäivälliset, laulunjohtajana päätin ottaa linjan, että pahimpia tappelu- ja puukotuslauluja (jotka eteläpohjalaiseen kansanlauluperinteeseen Isoon Antin ja Rannanjärven puolesta vahvasti kuuluvat) ei näissä juhlissa lauleta. Sama sääntö pätee, kun juhlassa liput ovat salissa. Silloin ei lauleta rumia eikä epäkunnioittavia lauluja. Muut laulakoot mitä tahtovat, mutta Osakunnassa näin ei missään nimessä toimita.”

”Miten yliopistotason opiskelijat laulavat punaisena sanoituksia, jotka muistuttavat lähinnä sota-ajan vastustajan demonisointilauluja? Kolmikymppiset sedät laulavat posliinipillusta, esineellistävät naisia, demonisoivat venäläisiä ja kaikkea vasemmistolaisuuteen viittaavaakin. On törkeätä laulaa `kansainvälisen` melodialla hurmoksessa suur-suomesta. Humanistit ja taiteilijat sovinismia ja fasismia vastaan!”