28. marraskuuta 2008
Teksti:

Keskustelijat:
Jenny Nyman, 25, puheenjohtaja, Kokoomusopiskelijat
Elisa Lipponen, 26, puheenjohtaja, Opiskelijoiden sosiaalidemokraattinen yhdistys

Hallitus on uuden yliopistolain myötä antamassa yliopistoille kokeiluluontoisen mahdollisuuden periä lukukausimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Maksut koskisivat vain englanninkielisiä maisteriohjelmia.
    Viimeistelyvaiheessa oleva laki käsitellään eduskunnassa alkuvuodesta 2009 ja sen on tarkoitus astua voimaan elokuussa 2009.
    Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Suomen ylioppilaskuntien liitto vastustavat kaavailtuja lukukausimaksuja.
    Maksuista väittelevät kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Jenny Nyman ja opiskelijademarien puheenjohtaja Elisa Lipponen.

Periaatteista

Jenny Nyman: Kannatan lukukausimaksukokeilua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Paremman rahoituksen turvin pystytään luomaan laadukkaampia englanninkielisiä maisteriohjelmia sekä lisäämään Suomen koulutusjärjestelmän houkuttelevuutta ja kansainvälisyyttä.
    Elisa Lipponen: Vastustan lähtökohtaisesti ajatusta koulutuksen kaupallistamisesta. Hintalapun lyöminen koulutukselle sotii tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita vastaan. Nyt hintalappu ollaan lyömässä kaikkein köyhimpien opiskelijoiden maksettavaksi, sillä suurin osa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisista opiskelijoista tulee köyhistä maista.
    JN: Ilmaista koulutusta ei ole olemassa. Pidämme järjestelmää yllä verovaroin.

Stipendijärjestelmästä

JN: Hallitus edellyttää, että maksuja perivät yliopistot luovat stipendijärjestelmän. Tämä auttaisi vähävaraisimpia opiskelijoita.
    EL: Stipendijärjestelmä on myös kallis systeemi. Mistä rahat siihen saadaan? Miten määritellään ja todennetaan, kuka on tarpeeksi köyhä saadakseen stipendin?
    JN: Monissa maissa on toimivia stipendijärjestelmiä, joista voidaan ottaa mallia. Ja verovaroistahan tälläkin hetkellä maksetaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien koulutus Suomessa, miksi siis stipendeihin ei riittäisi rahaa? Täytyy myös muistaa, että yliopistolain uudistus kokonaisuudessaan tähtää yliopistojen taloudellisen tilanteen kohenemiseen. Tulevaisuudessa yliopistot voivat saada huomattavaa rahoitusta paitsi valtiolta, myös muun muassa yrityksiltä.
    EL: En usko, että yritykset ovat halukkaita rahoittamaan ulkomaisten opiskelijoiden stipendejä ainakaan kaikilla opiskelualoilla. Se ei palvele heidän intressejään. Yritysten rahoitukseen perustuva apurahajärjestelmä asettaisi eri opiskelualat epätasa-arvoiseen asemaan. On myös ehdotettu, että stipendijärjestelmää voitaisiin tukea kehitysyhteistyörahoilla. Tuetko sinäkin tätä kummallista ehdotusta?
    JN: En missään nimessä. Kyseessä on kaksi eri asiaa, joita ei pidä sekoittaa keskenään. Opiskelumahdollisuuden antaminen ei ole kehitysapua.

Uhkakuvista

EL: Koulutuksen maksuttomuus on ollut tänne vetävä tekijä. Vaarana maksuissa on, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä romahtaisi, kuten Tanskassa kävi vastaavanlaisten maksujen käyttöönoton jälkeen. Tosiasiahan on, että Suomi on epäsuosittu kohde. Kuitenkin tarvitsemme lisää kansainvälistymistä.
    JN: Minusta ei voida ajatella, että Suomeen ei kukaan halua tulla. Koulutus ja osaaminen ovat valttejamme. Kokoomusopiskelijat vaativat, että Suomeen töihin jäävien EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut palautetaan verohelpotuksin. Näin kannustetaan heitä jäämään Suomeen.
    EL: Ehdotuksessanne lääkitään laastareilla syöpää. Maksut ovat ensimmäinen askel siihen suuntaan, että koulutus tulisi lopulta maksulliseksi kaikille.
    JN: En usko tähän porttiteoriaan, sillä maksuttomasta koulutuksesta suomalaisille sekä EU- ja ETA-maiden kansalaisille ollaan liikuttavan yksimielisiä.
    EL: Suunnitelmissa ei ole otettu huomioon sitä, kuinka paljon uuden systeemin luomiseen kuluu rahaa ja kuinka paljon lukukausimaksuista kertyisi resursseja. Saataisiinko katettua edes uuden järjestelmän kulut?
    JN: Kokeilua ei tietenkään pidä jättää voimaan, jos byrokratia nielee enemmän rahaa kuin maksut tuovat. Kokeilusta saadaan tarvittava tieto ja kokemus, eikä tarvitse arvailla. Maksuista täytyy olla jotain hyötyä, eli koulutuksen laadun on todella parannuttava.
    EL: Laadukkaita englanninkielisiä maisteriohjelmia voidaan mielestäni tuottaa myös ilman lukukausimaksuja. Kyse on ideologisesta valinnasta.

Kerttu Piirto