14. marraskuuta 2008
Teksti:

Kaupungin peruspalveluja on parannettava, julistivat syksyn vaalitilaisuuksissa yhtenä joukkona eri puolueiden naiset ja usein miehetkin. Rintama hajosi, kun puhuin niiden rahoituksesta ja sen vaatimista verouudistuksista.
    Monen käsitys näyttää olevan, että kuntapalvelujen rahoituksesta päättää ulkopuolinen valtakeskittymä, johon kunnilla ja kuntien päättäjillä ei ole sanomista. Omituista, sillä samat suomalaiset valitsevat sekä eduskunnan että kunnanvaltuustot. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle, josta suurin osa väittää tahtovansa kuntapalvelut kuntoon. Etenkin näin sanovat naiset.
    Helsingin kaupunginvaltuustossa on ensi vuonna naisenemmistö.

Suomen veropolitiikka on viimeiset viisitoista vuotta lisännyt köyhien ja rikkaiden tuloeroja. Myös suurituloisimpien ja kaikkien muiden välinen tuloryhmien tuloero on kasvanut. Vuonna 1993 Esko Ahon hallitus poisti pääomatulojen progressiivisen verotuksen. Niinpä suurituloisimmalla kymmenesosalla kotitalouksista reaalitulot kasvoivat vuosina 1990-2004 kaksi kertaa ja suurituloisimmalla sadasosalla kuusi kerta kaikkien kotitalouksien keskiarvoa nopeammin.
    Kehitys on ollut päinvastainen vuosina 1966-1990, jolloin rakennettiin hyvinvointivaltiota. Silloin pienituloisten reaalitulot kasvoivat muita nopeammin.
    Jopa Ahon lamahallituksen valtiovarainministeri Iiro Viinanen on eläkepäivillään herännyt vaatimaan takaisin pääomatulojen verotuksen progressiota, jonka hän itse poisti. Viinasen seuraaja Sauli Niinistökään ei ole ihan tyytyväinen nykyisen seuraajansa Jyrki Kataisen ja pääministeri Matti Vanhasen verojen alentamislinjaan. Rikkaat miehet rikastuvat, ja maan hallitus perustelee heidän veroprosenttiensa jatkuvaa alentamista kansalaisten ostovoiman parantamisella. Samalla yhteisten palvelujen rahoitus rapautuu.

Mitä sanovat tähän naiset?
Toissa vuonna naisten keskimääräinen veronalainen vuositulo oli noin 18 700 euroa, miesten 26 800 euroa. Naisille jäi tuloverojen ja sosiaalivakuutuksen maksujen jälkeen keskimäärin käteen noin 14 800 euroa, miehille 20 100 euroa. Tuloveron progressio tasasi siis naisten ja miesten käytettävissä olevia tuloja.
    Kokoomusjohtoiset Elinkeinoelämän ja Veronmaksajien keskusliitot ajavat alas tuloverotuksen progressiota, ja Vanhasen hallitus toteuttaa näiden linjaa. Kaikki muut verot ovatkin jo Suomessa tasaveroja.
    Yhdellä viidestä naisesta veronalainen vuositulo oli yli 30 000 euroa, miehistä yhdellä kolmesta. Ylimmässä yli 60 000 euron tuloluokassa miehiä oli kolme ja puoli kertaa enemmän kuin naisia.
    Mitä varakkaampi ihminen on, sitä helpompi hänen on siirtää tulojaan henkilökohtaisen verotuksen ulottumattomiin. Edellinen hallitus auttoi tätä poistamalla kokonaan varallisuusveron.
    Kun rikkaiden veroja vähennetään, raha on suoraan pois kuntien palveluista. Yhteiset kuntapalvelut tasaavat parhaiten kohtuullisen elämän mahdollisuuksia niin naisille kuin miehille.
    

Kati Peltola
Kuvitus Hans Eiskonen

Lähteet:
Peltola Kati ja Melender Pirkko: Reilu verokirja. Barrikadi, WSOY 2008.
Riihelä Marja, Sullström Risto ja Tuomala Matti: Väärä välitön verotus. Miksi ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen välinen kuilu on herättänyt huomiota vasta nyt? Talous & Yhteiskunta 2008; 36.