17. lokakuuta 2008
Teksti:

Jos opiskelija haluaa äänestää kollegaansa tulevissa kuntavaaleissa, on hänellä mistä valita. Ylioppilaslehti kysyi puolueilta, kuinka paljon heillä on Helsingin yliopiston opiskelijoita kuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä. Yliopistossa perustutkintoa opiskelevia ehdokkaita löytyi yhteensä 92 kappaletta. Määrä on noussut kahdeksallatoista neljän vuoden takaisista vaaleista.
    Kaikkiaan Helsingin vaalipiirissä on ehdokkaana 995 ehdokasta. Lähes joka kymmenes Helsingin kuntavaaliehdokas on siis ainakin kirjoilla Helsingin yliopistolla.

Helsingin kehitys on päinvastainen kuin muualla Suomessa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kuntavaalien ehdokkaiden keski-ikä on koko maassa noussut 48 ikävuoteen. Helsingissäkin se on 44,3 vuotta eli hieman alhaisempi kuin neljä vuotta sitten. Osasyy muuta maata nuorempaa keski-ikään on entistä vahvemmassa opiskelijaedustuksessa.
    Puolueista eniten opiskelijaehdokkaiden määrää on nostanut vihreät. Puolueella on seitsemän opiskelijaehdokasta enemmän kuin viime vaaleissa. Samalla vihreät nousivat Sdp:n ohi johtavaksi puolueeksi opiskelijaehdokkaiden määrässä.

Suhteellisesti eniten opiskelijaehdokasmääräänsä on kasvattanut Suomen kommunistinen puolue. Viime vaaleissa sillä ei ollut yhtään ehdokasta yliopiston riveistä, mutta nyt peräti kuusi. Myös kristillisdemokraatit yli kaksinkertaistivat opiskelijaehdokkaidensa määrän.
    Eniten opiskelijaehdokkaita on menettänyt vasemmistoliitto. Viime vaaleissa puolueella oli niitä eniten, mutta nyt määrä on vähentynyt peräti seitsemällä. Isoista puolueista myös demareilla ja kokoomuksella opiskelija-ehdokkaiden määrä laski. Vain neljä pienpuoluetta on täysin ilman yliopiston edustajia.
    Kilpailu kaupunginvaltuuston paikoista tulee olemaan tiukkaa. Viime kunnallisvaaleissa varsinaisiksi kaupunginvaltuutetuiksi valittiin vain neljä silloista Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Matti Markkola

Helsingin yliopistossa opiskelevat ehdokkaat:

Puolue / lukumäärä / muutos viime vaaleihin

Vihreät, 17, +7
SDP, 16, -4
Vasemmistoliitto, 14, -7
RKP, 11, +5
Kristillisdemokraatit, 10, +6
Kokoomus, 7, -2
Keskusta, 6, +2
SKP, 6, +6
Perussuomalaiset, 1, +1
Islamilainen puolue 1, –
Muut valitsijayhdistykset 3, –

Ei HY-ehdokkaita:

Itsenäisyyspuolue
Kommunistinen työväenpuolue
Suomen senioripuolue
Suomen työväenpuolue

Tiedot ovat puolueiden itse ilmoittamia. Mukaan on laskettu vain perustutkinto-opiskelijat.

”Paljon ääniä ja tunnettuutta”

Politiikan tutkija Kari Paakkunainen iloitsee opiskelija-ehdokkaiden määrästä.
    ”Kyseessä on merkittävä lisäys, kun tiedetään, että kyseessä on todennäköisesti melko nuoria ihmisiä”, Paakkunainen sanoo.
    Viime vaaleissa valittiin neljä yliopiston opiskelijaa valtuustoon. Vaikka nyt ehdokkaiden määrä on suurempi, se ei automaattisesti takaa, että kaupunginvaltuustossa nähtäisiin enemmän opiskelijoita.
    ”Jos opiskelija tulee landelta opiskelemaan ja kirjautuu Helsingin asukkaaksi, niin hänellä saattaa olla aika lyhyt henkilöhistoria. Täällä tarvitaan aika paljon ääniä ja tunnettuutta, että pääsee läpi”, tutkija muistuttaa.
    Ei ole mitenkään varmaa, että opiskelija äänestää toista opiskelijaa.
    ”Opiskelijat voivat ajatella hyvin isojakin arvoja – vaikka moniarvoisuutta tai kulttuuripalveluita. Silloin saattavat ehdokkaan karisma ja taidot olla tärkeämpi tekijä kuin ikä”, Paakkunainen muistuttaa.
    Eduskuntavaalien vaalirahoitussotku ja yleinen taloudellinen taantuma vaikuttavat laskeneen ehdokkaiden kampanjabudjetteja.
    ”Jos näin on tapahtunut, siitä on ilman muuta etua opiskelijaehdokkaille. Se voi suhteellisesti ottaen
    parantaa niiden opiskelijoiden mahdollisuuksia, jotka ovat tunnettuja omilla kentillään.”
    Miten saadaan opiskelija äänestämään itseään?

    ”Luulen, että tärkeintä on pystyä lähikontaktissa vakuuttamaan, että hallitsee ja pystyy mobilisoimaan jonkun opiskelijoiden kannalta tärkeän kysymyksen.”