03. lokakuuta 2008
Teksti:

Viime kevään maisterisuma on nostanut akateemista työttömyyttä. Koko maassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi viime vuodesta 888 henkilöllä eli reilulla yhdeksällä prosentilla.
    Viimeisimmät tiedot ovat elokuulta, jolloin akateemiset työmarkkinat ovat perinteisesti jumissa. Valmistuneiden suuren määrän todellinen vaikutus maisterien työttömyyteen nähdään siis vasta myöhemmin syksyllä.
    Korkeakoulututkinnon suorittaneita palvelevassa Kluuvin työvoimatoimistossa asiakasmäärät ovat kuitenkin lisääntyneet.
    ”Muissa Helsingin yksiköissä työttömyys on alentunut aika reippaastikin. Meillä hyvä kehitys on pysähtynyt. Nyt odottelemme, mitä loppujen lopuksi tapahtuu”, sanoo Kluuvin työvoimatoimiston johtaja Tom Åhlgren.

Maisterisuma näkyy työmarkkinoilla todennäköisesti vähemmän kuin voisi olettaa, sillä keväällä valmistuneista suuri osa on jo työelämässä, muistuttaa Akavan koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen.
    Julkisella sektorilla, jossa moniin virkoihin edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, muutos näkyy eniten. Esimerkiksi opettajien viroista on syksyllä todennäköisesti normaalia enemmän kilpailua.
    Keväällä gradunsa palauttaneista osa on tehnyt vuosia koulutustaan vastaamattomia töitä. Nyt moni heistä etsii entistä parempia työmahdollisuuksia.
    ”Useat ovat tulleet kartoittamaan, kuinka uutta tutkintoa voisi paremmin hyödyntää työmarkkinoilla”, sanoo Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalvelujen esimies Mika Tuuliainen.
    2000-luvun ilmiö on, että monet valmistuneet työllistyvät vaatimustasoltaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mutta aivan eri alalle kuin opinnot.
    ”Se ei ole ollenkaan huono kehitys”, Simo Pöyhönen sanoo.

Entä ne pitkään opiskelleet, jotka eivät rummutuksesta huolimatta saaneet gradua määräajassa valmiiksi? Pitkään opintojaan roikuttaneita peloteltiin suurella lisätyöllä, jonka gradun jätön venyttäminen tutkinnonuudistuksen yli aiheuttaisi.
    Ainakin valtiotieteellisen tiedekunnan opintoneuvojan Tiina Konosen mukaan syksy on ollut rauhallinen.
    ”Valtiotieteellisessä muutos ei ole ollut suuri, aika pienillä asioilla tutkinnonuudistuksesta on selvinnyt”, Kononen myöntää.
    Hätääntyneitä, tutkinnonuudistuksesta myöhästyneitä gradun tekijöitä ei siis ole näkynyt tiedekunnan käytävillä.
    ”Heidän täytyy tehdä kandi, ei sen kummempaa. Ja usein on sitä paitsi järjestetty niin, että osa pro gradusta käy kandityöksi.”

”Vanhemmat ovat helpottuneita”

”On rennompi fiilis. Valmistuminen toi henkisen helpotuksen. On yksi asia vähemmän, josta olla huolissaan.”
    Vielä alkuvuodesta Tuuli Kaskisesta tuntui ajoittain siltä, että valmistumisesta ei tule mitään. Nyt kevään maisterisumassa valmistunut kauppatieteiden maisteri juo teetä työpaikassaan, ajatushautomo Demos Helsingin toimistossa Viiskulmassa.
    Kaskinen aloitti opinnot heti kirjoitusten jälkeen vuonna 1997. Gradu jäi roikkumaan, kun työ kansalaisjärjestöissä vei mukanaan.
    ”En vaan saanut sitä kasaan. Muualla maailmassa tuntui tapahtuvan kiinnostavampia asioita.”
    Kevään gradulomastakaan Kaskinen ei pitänyt. Yksin puurtaminen ei motivoi, jos on tottunut yhdessä tekemiseen.
    Yliopiston ilmapiiri jätti muutenkin hieman toivomisen varaa.
    ”Eihän siellä oikein tunnu siltä, että olisi yhteinen tavoite ja joku laajempi missio.”

Keväällä gradun tekoa helpotti ajatus, että moni muukin oli samassa tilanteessa.
    ”Oli hauskaa, kun tuttujen Facebook-statuksiin alkoi ilmestyä viestejä, että jätin gradun tai tein viimeisen tentin.”
    Myös yliopiston asenne tuntui erilaiselta.
    ”Siellä oltiin vastaanottavaisempia ajatukselle, että tuokin pitää saada täältä ulos.”
    Kaskinen kertoo jättäneensä eräänkin tutkimuspaperinsa tarkastajalle aamuviideltä.
    ”Yhdeksältä tuli vastaus tyyliin: hyvä, kelpaa, heippa.”

Ilman tutkinnonuudistusta valmistuminen olisi luultavasti jäänyt tai ainakin viivästynyt lisää.
    ”Toisaalta jos olisin valmistunut neljässä vuodessa, en olisi nyt tässä, vaan tekisin jotain tyypillisempiä kauppatieteilijätöitä.”
    Kansalaisjärjestötoiminnasta on jatkuvaa hyötyä Kaskisen nykyisessä työssä. Ilmastonmuutoksen asiantuntemukselle on kysyntää. Kaskinen tekee muun muassa raporttia Sitralle, koordinoi erilaisia projekteja ja on kysytty puhuja.
    ”Itse asiassa teen aika paljon gradun tyyppisiä juttuja.”
    Tuuli Kaskinen yllättyi, kun hän tajusi, kuinka tärkeä asia valmistuminen lopulta oli vanhemmille ja sukulaisille.
    ”Ne ovat superhelpottuneita ja uskovat nyt enemmän kykyihini selviytyä.”

Veera Luoma-aho
Kuva Sami Perttilä