Mirja Komulainen,
23,Osakuntien edustajistoryhmän jäsen (ESO)
Jaakko Soudunsaari,
23, HYALin edustajistoryhmän varapuheenjohtaja
Ministerivieraita, nettiadresseja, mielenosoituksia ja mediapeliä. Ylioppilaskunnan järjestötilojen jako seuraavaksi kahdeksi vuodeksi on kärjistynyt taisteluksi Uuden ylioppilastalon tiloista.
Uudessa tilajakomallissa entistä ahtaampiin tiloihin joutuvat osakunnat pelkäävät, että niiden perinteikästä toimintaa ajetaan alas. Ainejärjestöjen mielestä nykyinen jako ei vastaa enää tarkoitustaan.
Tilanpuutteen syynä on ylioppilaskunnan säästökuuri. Ylioppilaskunnan tiloja vuokrataan ulos, eikä järjestöjen käytössä olevien tilojen määrä kasva, vaikka kolmas ylioppilastalo valmistuu.
Reiluudesta
Mirja Komulainen: ”Talousjohtokunnan ehdotuksessa kärsivät osakunnat, koska niiden tilatoiveita ei ole otettu huomioon.”
Jaakko Soudunsaari: ”Ehdotuksesta hyötyvät eniten aine-, harrastus-, poliittiset ja yhteiskunnalliset järjestöt, eli suurin osa HYYn järjestökentästä.”
MK: ”Uuden ylioppilastalon osakuntien toimintaa jouduttaisiin suuresti supistamaan. Myös muutamat vähemmistöt ovat jääneet varjoon. Esimerkiksi HYYn ainoa täysin ruotsinkielinen tila, Uuden Kupoli, lakkaisi olemasta.”
JS: ”Ehdotuksen tilajako on huomattavasti reilumpi. Siinä kaikkien järjestöryhmien tarpeet on otettu oikeasti huomioon vertaamalla järjestöjä keskenään – kuinka paljon ne tarvitsevat tilaa ja järjestävät tapahtumia. Lukuja vertailemalla saadaan selville tilojen todellinen tarve. Onko reilua, että Varsinaissuomalaisella osakunnalla on tilaa hieman yli neliö per jäsen? Samaan aikaan Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksellä TYTillä on parituhatta jäsentä ja tilaa kymmenen neliötä.”
Jäsenmääristä
MK: ”Jotta voidaan perustellusti käyttää lukuja, niiden on oltava keskenään vertailukelpoisia. Esimerkkinä jäsenmäärät. Osakuntiin pitää maksaa vuosittain jäsenmaksu, kun ainejärjestöillä käytäntö vaihtelee suuresti. Osakuntaan liittyminen on aina valinta, ainejärjestöön ei samalla tavalla. Jäsenmääristä ei voi suoraan päätellä, kuinka moni aktiivisesti osallistuu järjestön toimintaan.”
JS: ”Keväällä HYAL esitti luvut, jotka perustuivat järjestöjen HYYltä saamaan tukeen. Se on validein mittari, koska se on ongelmistaan huolimatta ainoa, jossa järjestön toimintaa tarkastellaan järjestön itsensä ulkopuolelta.”
MK: ”1980-luvulta lähtien ainejärjestöjen toiminta-avustukset ovat olleet moninkertaiset osakuntiin verrattuna. Siinä ei ole tapahtunut muutosta, vaikka Uuden osakuntien tapahtumien määrä on 2000-luvulla kaksinkertaistunut. Osakunnilla tila on vaikuttanut avustuksen suuruuteen huomattavasti. Onko Uuden osakuntatiloissa niin vähän tapahtumia, että sinne mahtuisi helposti lisää?”
JS: ”Ongelma ovat osakuntatilojen ulkopuoliset tapahtumat. Ei ole oikein, että toiset saavat toimia HYYn tiloissa niin kuin lystäävät ja toiset joutuvat aina etsimään tapahtumapaikan erikseen.”
MK: ”Jos mitoitetaan tapahtumamäärät jäsenmäärin, harrastusjärjestöt järjestävät noin kaksi kertaa enemmän tapahtumia kuin ainejärjestöt. Osakunnat järjestävät 2,4 kertaa enemmän tapahtumia kuin ainejärjestöt.”
JS: ”Mutta kun katsotaan tapahtumien kokonaismäärää, niin pelkästään humanistien ainejärjestöt järjestävät enemmän tapahtumia kuin osakunnat yhteensä.”
Vastakkainasettelusta
MK: ”Kaikille tyydyttävä ratkaisu on mahdollinen. Myös osakuntien ja SNÄfin mallissa osakuntien tilat vähenisivät, harrastusjärjestöt saisivat lisää tilaa ja lähes kaikki ainejärjestö- klusterit toteutuisivat.”
JS: ”Tätä ei voi ratkaista sillä, että tehdään harrastusjärjestöistä osakuntakerhoja. Lisäksi osakuntiin sijoittamattomien harrastusjärjestöjen tilat ovat osakuntien mallissa todella ahtaat. Mutta vastakkainasettelu kyllä voitaisiin unohtaa. Talousjohtokunnan ehdotuksen taustalla on muitakin ryhmiä kuin HYAL. Hyvä ratkaisu löytyy itse ylioppilaskuntalaisten keskuudesta, ei Stefan Wallinilta eikä Kari Raiviolta . Loppuratkaisuun en vielä ota kantaa.”
MK: ”Tunteita nostaneessa keskustelussa on unohdettu, että ainejärjestöt ja osakunnat täydentävät toisiaan.”
JS: ”Siitä olemme samaa mieltä.”
Matti Markkola
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY omistaa Ylioppilaslehden.
