19. syyskuuta 2008
Teksti:

Vesa Engström, 26: Akateemisen maanpuolustusyhdistyksen varapuheenjohtaja
vs.
Jukka Huhta, 28: Rauhanpiipun ja Aseistakieltäytyjäliiton jäsen

Yleistä asevelvollisuutta on arvosteltu epätasaarvoiseksi, koska se ei koske naisia, Jehovan todistajia eikä ahvenanmaalaisia.
    Tänä syksynä kutsuntoihin joutuu vuonna 1990 syntynyt ikäluokka, joista miehiä on noin 34 000. Heistä noin 80 prosenttia suorittaa asevelvollisuuden.
    Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvien naisten määrä on viime vuosina vakiintunut noin viiteensataan vuodessa. Sekä puolustusvoimien johto että puolustusministeriö ovat varovaisen kiinnostuneita pakollisista kutsunnoista myös naisille.

Asevelvollisuudesta

Vesa Engström: Ei ole hirveästi hyviä esimerkkejä siitä, miten pieni maa voisi muutenkaan järjestää maanpuolustuksensa. Melkein kaikki muut uskottavat tavat tarkoittavat, että Suomen pitäisi liittyä Natoon.

Jukka Huhta: Asevelvollisuus syrjii tietenkin miehiä jo perustuslain edessä. Kun kahdeksankymmentä prosenttia miesikäluokasta pakotetaan ryömimään metsässä ja muille se on vapaaehtoista, onhan se selkeästi syrjintää.

VE: No, eihän sitä käy kiistäminen. Vanhastaan on ollut niin, että miehet käyvät armeijan, ja naiset on vapautettu. En pidä kuitenkaan hyvänä ratkaisuna, että naisillekin tulisi asevelvollisuus. Naisille voisi tulla kyllä pakolliset kutsunnat.

JH: Naisetkin voisivat olla armeijassa, mutta silloin pitäisi puhua jostain laajemmasta yhteiskuntapalveluksesta. En tiedä, olisiko sellainenkaan hyvä, mutta ainakin se olisi parempi kuin nykyinen systeemi.

VE: Olisi ideaalitilanne, että kaikki kävisivät muutaman kuukauden yhteiskuntapalveluksen, joka valmistaisi kriisitilanteisiin. On monenlaisia uhkia, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamat.

JH: Ovat ne kyllä yhä sotavoimat, puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Jos järjestettäisiin joku palvelus, sitä pitäisi perustella laajemmin.

VE: No, ehkä voidaan puhua yhteiskunnan kriisivalmiudesta, johon liittyy yhtenä osana maanpuolustus.

JH: Now we`re talking!

Vaihtoehdoista

VE: Armeija pidentää esimerkiksi opiskeluaikoja. Mutta valikoiva asevelvollisuus toisi muita ongelmia. Ei tunnu kovin reilulta, jos se ei perustuisi vapaaehtoisuudelle, mutta täysin vapaaehtoinen mallikaan ei olisi riittävä.

JH: Olisi se reilumpaa kuin nykyinen, jossa puolet jää sukupuolen perusteella ulkopuolelle. Asevelvollisuus on pois palveluksen suorittavan miehen kaikesta muusta elämästä. Työura jää lyhyemmäksi, eläkkeet pienemmiksi, opiskelut kesken.

VE: Tavallaan joo. Mutta käytännössä on niin, että tosi hyviä vaihtoehtoja ei ole. Kaikki mallit syrjivät jotain.

JH: Vahvin argumentti vain miehiä koskevaan asevelvollisuuteen tuntuu olevan, että niin on aina tehty. Luulen, että halutessa voitaisiin löytää myös muita tapoja.

Syrjinnästä

JH: Olen iloinen siitä, että tässä keskustelussa ei ole esiin tullut argumenttia, että naiset synnyttävät. Se ei kuitenkaan ole kenellekään pakollista, ja käsittääkseni myös miehet saavat lapsia.

VE: Miesten yleistä asevelvollisuutta ei voi tosiaan perustella sillä, että naiset ovat kokeneet muualla syrjintää ja tasa-arvorikoksia. Olennaista on, mikä on se kustannustehokkain tapa saada kriisinhallinta järjestettyä.

JH: Kysymys on kuin Helsingin ruuhkamaksut. Vastustajia oli niin paljon, että asiaa ei päästy pitkään edes selvittämään.

VE: En näe estettä toisenlaiselle tavalle hoitaa asiat, jos tehtäisiin kunnollinen selvitys. Nykyjärjestelmä on toistaiseksi halvin, järkevin ja uskottavin. Se syrjii, mutta kohtuullisen vähän.

JH: Vuoden palvelus tai pikemminkin pakkotyö ei ole kovin pientä syrjintää. Jos vastaavaa tapahtuisi työmarkkinoilla tai jossain muussa yhteiskunnan osassa, siitä syntyisi hirveä haloo.

VE: Armeija voisi huomioida paremmin sen, että ihmiset tulevat eri tilanteista. Mutta jos armeijasta saisi vaikka kompensaatiota opinnoissa, se menisi sitten taas…

JH: ..syrjinnän puolelle.

Veera Luoma-aho