Lahjoin soittajia ruoalla
Juilliardin asuntolassa oli kiva juhlasali, joten minä sain idean Sibelius-konsertin järjestämisestä. Kysyin koulun edustajilta, voimmeko soittaa Sibeliusta, jos saan samassa orkesterissa soittavat koulukaverini suostumaan siihen. Sitten yksissä harjoituksissa kävin laittamassa jokaisen nuottitelineelle lapun, jossa kysyin, kiinnostaisiko heitä soittaa Sibeliusta, jos siitä saisi palkaksi ruokalippuja asuntolan ruokalaan. Kaikki lähtivät mukaan. Me järjestimme konsertin Sibeliuksen syntymäpäivänä 8. joulukuuta vuosina 1963 ja 1964.
Nyt vanhana miehenä olen joutunut monta kertaa tilanteeseen, jossa joku yhdysvaltalainen soittaja tulee tervehtimään ja sanoo muistavansa minut siitä, että soitimme Juilliardissa Sibeliusta yhdessä.
Turvamiehet tutkivat viulukoteloni
Pääsin koulukaverini kanssa esiintymään Washingtoniin Suomen suurlähetystöön. Koska olimme menossa sinne kahdestaan, aioimme soittaa sellaisia kappaleita, jotka olivat esitettävissä kahdella viululla. Kun otimme lennon New Yorkista Washingtoniin, kone oli lähes tyhjä.
Istuimme paikoillamme neljännellä rivillä, kun ensimmäiselle riville tuli istumaan silloinen oikeusministeri Robert Kennedy. Hän istui rauhassa, mutta hänen turvamiehensä kiinnittävät huomionsa meihin. He kävelivät luoksemme ja osoittivat viulukoteloitamme. Sitten he kysyivät: ”Noissa koteloissa on vain soittimet, eikö olekin?” Jouduimme avaamaan kotelot ja näyttämään viulumme turvamiehille.
Opettaja käski hypätä ikkunasta
Meidän luokaltamme Juilliardista tuli minun lisäkseni myös muita kuuluisia kapellimestareita. Opettajamme oli hyvin kuuluisa ranskalainen kapellimestari Jean Morel. Hänellä oli puheessaan voimakas ranskalainen korostus. Morelilla oli myös tapana pitää suupielessään sikaria. Se ei ollut aina edes sytytetty – tärkeintä oli, että sikari kulki mukana.
Saimme johtaa harjoituksissa niin sanottua teatteriorkesteria. Morelin mielestä eräs yhdysvaltalainen oppilas epäonnistui hänelle annetussa tehtävässä. Morel kysyi oppilaalta, näkeekö hän salin ikkunan. Sitten hän käski oppilasta kävelemään ikkunalle ja avaamaan sen. Lopuksi Morel kehotti oppilasta hyppäämään siitä alas. Morelilla oli siis aika erikoinen huumorintaju.
Olin muka kova jätkä
Vuonna 1960 Benjamin Brittenin Albert Herring -ooppera esitettiin Suomessa. Silloin pääroolin esittäjä katkaisi jalkansa ja joutui pois esityksestä. Häntä paikkasi konserttimestari, jonka tilalle tarvittiin tuuraajaa. Minä menin hänen paikalleen, vaikka olin silloin vasta 16-vuotias.
Muutamaa vuotta myöhemmin olin esiintymässä musiikkifestivaalilla Aspenissa Coloradon osavaltiossa. Siellä Albert Herring -oopperan konserttimestari jäi kiinni huumausaineiden hallussapidosta tai jotain muuta yhtä hirveää.
Hänelle etsittiin sijaista koesoittojen avulla. Minä menin niihin ihan muina miehinä. En tietenkään kertonut kenellekään, että ooppera on minulle tuttu jo entuudestaan. Tietenkin minä pääsin konserttimestariksi. Annoin huhujen levitä, että olen todella kova jätkä näissä hommissa.
Ihastuin pienoisjuniin
Aikoinaan lukiossa minulla ja muutamalla kaverillani oli tapana leikkiä pienoisrautateillä. Laskimme sekuntikellon avulla, miten neljä junaa voisi laittaa samaan aikaan liikkeelle siten, etteivät ne törmäisi toisiinsa. Tarkoituksemme oli, että junat menisivät mahdollisimman läheltä toisiaan.
Nyt hiljattain näin Genevessä kaupan, jossa oli myynnissä pienoisjunia. Päätin heti soittaa yhdelle lukioaikaiselle ystävälleni. Kun kysyin, mitä kuuluu, hän kertoi joutuneensa sairaalaan. Minä ehdotin hänelle, että minä ostan junat ja kokeilemme samaa leikkiä kuin lukiossa. Minä ja hän aiomme tehdä sen tässä jonain iltana. Se on samanaikaisesti hullua ja söpöä, että vanhat ihmiset tekevät jotain tällaista.
Leif Segerstam
€¢ Syntyi Vaasassa 2. maaliskuuta vuonna 1944.
€¢ Suorittanut Sibelius-Akatemiassa diplomin sekä viulunsoitossa että kapellimestarina, kävi New Yorkin Juilliard Schoolia vuosina 1963-1965, ja sai orkesterinjohdon diplomin.
€¢ Segerstam on toiminut Suomen kansallisoopperan johtajana ja tehnyt johtajavierailuja muun muassa New Yorkin Metropolitan-oopperaan ja Milanon La Scalaan. Hän on Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professori sekä Helsingin kaupunginorkesterin emeritus ylikapellimestari. Hän vierailee säännöllisesti ympäri maailmaa johtamassa sinfoniaorkestereita. Segerstam on säveltänyt lähes 200 teosta.
Tuomas Kokko
Kuvitus Ville Hyttinen
