16. toukokuuta 2008
Teksti:

Kenelle rannat rakennetaan?

Parinsadan euron asumislisällä ei kovin kummoista luukkua hanki. Etenkään, kun asunnoista on Helsingissä huutava pula.
    Mikäli puolueiden vaalipuheet pitävät, on helpotusta kuitenkin luvassa: lisää asuntoja haluavat nyt kaikki. Kysymys kuuluukin, kenelle ja millaisia asuntoja rakennetaan?
    Kaupunginvaltuuston hyväksymän asunto-ohjelman mukaan Helsinkiin aiotaan rakentaa vuosittain 5 000 uutta asuntoa, joista 2 000 olisi vuokraasuntoja. Opiskelijan kannalta ilouutinen on, että vuokra-asuntojen osalta 75 neliömetrin keskikokotavoitteesta luovuttiin: luvassa pitäisi olla siis myös pieniä uusia asuntoja.
    5 000 asunnon tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, ellei mahdoton. Esimerkiksi viime vuonna Helsinkiin valmistui vain 2 800 asuntoa. Jos kaikkea ei voi saada, mihin pitäisi keskittyä?
    ”Mahdollisimman edullisten vuokra- asuntojen rakentamiseen. Kovan rahan asuntoja jää meillä jo nyt myymättä”, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Eija Loukoila (vas.) sanoo.
    Kaupunginhallituksen jäsen Risto Rautavan (kok.) mielestä kyse on vain myyntiaikojen pidentymisestä.
    ”Tasapainoisesta rakentamisesta on pidettävä kiinni. Jos nipistetään kovan rahan asuntojen rakentamisesta, niiden hinnat nousevat entisestään.”
    Opiskelija-asuntoja on tarkoitus rakentaa sata vuodessa. HOAS:n toimitusjohtajan Heikki Valkjärven mukaan tavoite on realistinen.
    Nyt olisi tärkeintä saada tontteja hyville paikoille. Meren läheisyys innostaa opiskelijoitakin.
    ”Tontinvaraushakemus Jätkäsaareen ja Kalasatamaan on vetämässä”, Valkjärvi kertoo.
    Ensimmäiset päätökset merellisistä tonteista tehdään alkusyksyllä.

Kuka matkustaa opiskelijalipulla?

42,80 euroa tai 21,40 euroa. Siinä on vissi ero. Ensimmäinen hinta on normaalin lipun, toinen opiskelijalipun kuukausihinta Helsingin julkisessa liikenteessä. Siitä, kumman hinnan opiskelija liikkumisestaan tulevaisuudessa maksaa, saatetaan päättää ensi vaalikaudella.
    Möly opiskelija-alennuksien poistamisesta nousi, kun YTV:n visiot alennuksen liittämisestä ikään – siis esimerkiksi, että vain alle 20-vuotiaat opiskelijat saisivat opiskelija-alennuksen – putkahtivat julkisuuteen vuodenvaihteessa.
    Nyt YTV:stä vakuutetaan, että muutoksia alennuksiin ei aiota esittää. Huoli jäi silti elämään, ja vihreät nostivat Ylioppilaslehden kyselyssä yhdeksi pääteemakseen joukkoliikenteen opiskelijaalennusten säilyttämisen.
    Halvan joukkoliikenteen puolesta möykkäävät kyllä muutkin puolueet: vihreiden lisäksi demarit haluavat puolittaa lippujen hinnat ja vasemmistoliitto haluaa peräti ilmaisen joukkoliikenteen ”pitkällä aikavälillä”. Myös SKP kaipaa halvempia lippuja.
    Milläs tämä kaikki rahoitettaisiin?
    ”Eivät ne niin isoja rahoja ole, vuositasolla muutama kymmenen miljoonaa euroa, jotta niitä ei jostain löytyisi. On arvoista ja tahdosta kiinni, mihin rahoja halutaan käyttää”, Helsingin Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Jukka Paasikallio sanoo.
    ”Esimerkiksi keskustatunnelin hintaarviot ovat pyörineet 500-600 miljoonassa eurossa.”
    Joukkoliikenne on muutenkin myllerryksessä ensi vaalikaudella. Asialistalle noussee esimerkiksi metron jatkaminen Töölöön ja Pasilaan – hanke jonka puolesta kokoomus on rummuttanut. Myös seudun poikittaisliikennettä on parannettava. Kristillisdemokraatit puhuvat raidejokerin ja jokerin 2-linjan puolesta. RKP taas kaipaisi suoraa raideyhteyttä lentoasemalle.

Pääseekö pyörällä keskustassa?

Miltä näyttää keskustakampuksen nurkilla tulevaisuudessa? Siitä päätetään nyt. Keskustatunnelihanke on liki haudattu – valtuusto äänestää siitä ensi viikolla – mutta mitä se tarkoittaa keskustakampuksen kannalta?
    Joidenkin mielestä sitä, että ilman tunnelia kävelykeskustaa ei voi toteuttaa.
    ”Ei ainakaan siinä laajuudessa kuin mitä kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee. Autoja pitää saada merkittävä määrä maan alle tai muuten kävelykeskusta ei onnistu”, kaupunginhallituksen jäsen Risto Rautava (kok.) sanoo. Samaa sanovat myös virkamiehet.
    Toisten mielestä kävelykeskustalla ja keskustatunnelilla ei ole mitään tekemistä keskenään.
    ”Ruuhkamaksujen avulla autojen määrä keskustassa voitaisiin vähentää, jolloin kävelykeskusta on täysin mahdollinen ilman tunneliakin”, Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Maaria Haikarainen sanoo.
    Vihreät haluaisivat myös helpottaa pyöräilyä keskustassa. Haikaraista harmittavat esimerkiksi yllättäen päättyvät pyöräkaistat ja Unioninkatu, jossa pyöräkaista on rakennettu täristävälle mukulakivetykselle.
    Ja ne ruuhkamaksut. Niistä päästään vääntämään kättä toden teolla, kun liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläisen (kesk.) asettama ruuhkamaksutyöryhmä saa selvityksensä valmiiksi ensi vuonna.
    Ruuhkamaksujen kokeilemista kannattavat tällä hetkellä demarit, vihreät, vasemmistoliitto, keskusta ja SKP. ”Ei käy!” ovat huudahtaneet jo kokoomus, RKP ja perussuomalaiset. Kristillisdemokraateilla ei vielä ole kantaa.

Missä sinä hengailisit?

Lähdettäiskö kaikki nuorisotaloille hengailemaan? Kun Ylioppilaslehti kysyi puolueilta kunnallisvaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä alle 30-vuotiaiden kannalta, kokoomus ja kristillisdemokraatit nostivat esille huolen nuorisotiloista.
    Ihan kiva, mutta kuinka moni parikymppinen nuori todellisuudessa käy nuorisotaloilla, tai olisi niihin edes tervetullut?
    Ilmaista, julkista tilaa pitäisi löytyä siis jostain muualta. Ensi vaalikaudella keskustellaan ainakin keskustakirjastosta. Sijainnista päätettäneen jo ennen vaaleja, mutta monta muuta keskustakirjastoon liittyvää seikkaa, rahoituksesta alkaen, on vielä avoinna.
    Vihreät haluaisivat myös, että nuorille annettaisiin omaa toimintaansa varten tiloja, joiden kunnossapidosta he olisivat itse vastuussa.
    Samaa on sanottu ennenkin, mutta kovin on ollut kehitys hidasta: nyt talonvaltaajat ovat vihdoin saaneet käyttöönsä tilat entisestä Viirus-teatterista – mutta vain elokuun loppuun asti.
    Demarit taas ilmoittivat haluavansa kulttuurin avulla ”iloisen ja elinvoimaisen Helsingin”.
    ”Kaikkea kivaa vähän kaikille”, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila (sd.) maalailee, mutta voi, Helsinki taitaa sittenkin olla liian pieni sellaiselle.
    ”Aktiivinen kulttuurielämä vaatisi enemmän ihmisiä”, Anttila sanoo.

Entä missä lapsesi hengailisi?

Haloo päättäjät, myös nuorilla on lapsia! Vain yksi puolue, vasemmistoliitto, nosti päivähoitokysymykset esille, kun Ylioppilaslehti kysyi tärkeitä vaaliteemoja alle 30-vuotiaiden kannalta.
    Vasemmistoliitto kaipaa joustavuutta päivähoitoon. Esimerkiksi opiskelijan olisi voitava viedä lapsi hoitoon vaikka vain luennon ajaksi.
    Nykyään päiväkodista on otettava joko kokopäivä- tai osapäiväpaikka. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta paikkaa aukkoa tarjoamalla lapsiparkkipalvelua jäsenilleen.
    Kaupunginvaltuutettu Sirpa Puhakan (vas.) mielestä on väärin, että muut joutuvat hoitamaan kaupungille kuuluvia hommia.
    ”Meillä on subjektiivinen päivähoito-oikeus. Päivähoidon järjestäminen kuuluu kaupungille”, Puhakka toteaa.
    Kunnallisen lapsiparkin toteutuminen taitaa vaatia vielä paljon lobbausta. Sosiaalilautakunnan puheenjohtajan Astrid Gartzin (sd.) mukaan lapsiparkeista ei ole ollut puhetta.
    ”Meillähän on osapäiväistä päivähoitoa ja myös erilaista kerhotoimintaa”, Gartz sanoo.

Tämä on tärkeää

Ylioppilaslehti kysyi puolueilta, mitkä ovat ensi kunnallisvaalien tärkeimmät asiakysymykset alle 30-vuotiaiden nuorten kannalta. Sähköpostikyselyn saivat kaikki yhdeksän Helsingin valtuustossa olevaa puoluetta.
    Kärkeen nousi asuminen ja joukkoliikenne. Ne mainitsi vastauksissaan kaikki muut paitsi kokoomus.
    Kokoomuksen vastaukset olivat korostuneen nuoriso- ja jopa varhaisnuorisokeskeisiä: kokoomus kantoi huolta uuden nuorisotaloja vähentävän nuorisostrategian toimeenpanosta, nuorten harrastusmahdollisuuksista ja syrjäytymisen ehkäisystä. Huolen nuorisotaloista jakoi myös kristillisdemokraatit.
    Terveydenhuolto nousi kolmanneksi suosituimmaksi teemaksi: RKP haluaa turvata ruotsinkielisten ja YTHS:n piiriin kuulumattomien opiskelijoiden palvelut. SKP haluaisi lisää maksuttomia terveyspalveluita, vihreät mielenterveyskuntoutusta.
    Neljänneksi esille nousi työ. SKP haluaa kunnon töitä kunnon palkoilla, vasemmistoliitto kaipaa lisää oppisopimus- ja työpajatoimintaa sekä kaupungin tarjoamia harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Vihreät kantavat huolta maahanmuuttajien työllistymisestä.
    Hajamainintoja saivat myös koulutus ja päivähoito. Keskusta ja perussuomalaiset eivät vastanneet kyselyyn.
    Nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita on tällä hetkellä 102. Kaiken kaikkiaan ehdokkaita on 435, eli melkein joka neljäs ehdokas on alle kolmekymppinen.
    Suhteellisesti eniten nuoria ehdokkaita on tällä hetkellä vasemmistoliitossa: 40 prosenttia. Vähiten nuoria ovat saaneet riveihinsä kristillisdemokraatit ja RKP, joissa vain joka kymmenes ehdokas on alle 30-vuotias.
    Luvuissa eivät ole mukana keskustan ja perussuomalaisten ehdokkaat.

Päivi Ala-Risku
Kuvitus Jaakko Pallasvuo