18. huhtikuuta 2008
Teksti:

Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat toivovat lisää suomen kielen opetusta, ja samaan aikaan enemmän kursseja englanniksi. Muuten opetukseen ja muihin virallisiin järjestelyihin ollaan tyytyväisiä. Sen sijaan sosiaalinen integroituminen Suomeen ja opiskelijayhteisöön on vaikeampaa.
    Tulokset selviävät Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (Otus) tutkijan Anna Niemelän tuoreesta tutkimuksesta Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa.
    ”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmissakin tutkimuksissa”, Niemelä sanoo.
    Kontaktien luomista suomalaisiin opiskelijoihin pidettiin vaikeana. Syynä oli yhteisten kurssien vähäisyys ja opiskelijajärjestöjen tiedotus- ja toimintaperiaatteet. Myös tuutoroinnissa näyttäisi olevan kehittämisen varaa.
    Sen sijaan se, että opiskeluympäristö on epämuodollinen ja opiskelijoiden välillä on vain vähän kilpailua, sai kiitosta.
    ”Opetuksen laatua ja opetusta tukevia palveluita kuten kirjastoja, atk-palveluita ja ohjausta kiitettiin”, Niemelä kertoo.

Suomen kielen kurssien osalta ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat kritisoivat erityisesti jatkokurssien vähäisyyttä.
    ”Alkuun kyllä pääsee, mutta kielitaitoa on vaikea saada paremmaksi. Sosiaalisten kontaktien puute vaikeuttaa kielen harjoittamista”, Niemelä sanoo.
    Opiskeluympäristön vaikeuksista kertoo sekin, että muut suomalaiset ystävät koettiin selvästi tärkeämmiksi suomen oppimisen kannalta kuin suomalaiset opiskelukaverit.
    Tutkimuksessa kysyttiin myös opiskelujen ulkopuolisesta elämästä. Suomessa arvostettiin esimerkiksi turvallisuutta ja organisoituneisuutta, mutta sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan toivottiin olevan rikkaampaa. Myös työllistyminen koettiin ongelmalliseksi.

Tutkimukseen vastasi 952 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa eri yliopistoista ja tiedekorkeakouluista. Ylivoimaisesti eniten vastaajissa oli kiinalaisia, sitten venäläisiä, intialaisia ja saksalaisia.
    Vastaajat olivat jo valmiiksi korkeasti koulutettuja. Peräti kolmella neljästä oli esimerkiksi kandidaatin tutkinto ennen opintojen aloittamista Suomessa.
    Suomen kieltä osataan vaihtelevasti. Edistyneeksi kielitaitoaan kuvasi 13 prosenttia vastaajista. Täysin ummikkoja oli kyselyhetkellä vain neljä prosenttia vastaajista, kun opintojen alussa yli puolet ei osannut suomea lainkaan.

Päivi Ala-Risku