Korkeakoulujen kilpailu opiskelijoista näkyy tänä keväänä entistä monipuolisempana mainontana. Opiskelupaikkoja mainostetaan niin tv:ssä, internetin keskustelufoorumeilla kuin pitsalaatikoissa.
Ylioppilaslehti tiedusteli mainossatsauksien määrää ja laatua kaikilta pääkaupunkiseudun suomenkielisiltä korkeakouluilta huhtikuun alussa.
”Ikäluokkien pienenemisen ja korkeakoulujen kilpailutilanteen takia mainonta on välttämätöntä”, toteaa viestintäsuunnittelija Eija Rantanen Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Diak arvioi mainostavansa tänä vuonna 60 000-80 000 eurolla eli noin satasella kutakin koulun aloituspaikkaa kohden.
Ylioppilaslehden korkeakouluilta saamat vastaukset osoittivat, ettei mainospanostusten määrä ole juuri viime vuosina muuttunut. Ilmoitushintojen nousu on silti kasvattanut koulujen mainosbudjetteja maltillisesti. Suhteellisesti eniten mainontaan panostaa Poliisiammattikorkeakoulu. Tälle vuodelle koulu on budjetoinut mainontaan 160 000- 200 000 euroa. Yhden opiskelijan houkuttelu maksaa siis koululle noin 600 euroa.
Ylikonstaapeli Juha-Matti Marttila Poliisiammattikorkeakoulun valintayksiköstä perustelee kallista kampanjointia sillä, ettei poliisikoulutukseen hakeutuminen kuulu mihinkään yhteishakuun.
Kaikki korkeakoulut mainostavat ainakin lehdissä ja netissä. Kalliiseen tv-mainontaan luottavat Poliisiammattikorkeakoulun ohella Metropolia ja Haaga- Helia. Metropolia käyttää tv- ja elokuvateatterimainontaan tänä lukuvuonna noin 50 000 euroa.
”Ison kampanjan tehtävä on kertoa uudes ta koulusta hakijoiden lisäksi myös työnhakijoille ja kaikille kuntalaisille”, sanoo Sta dian viestintäpäällikkö Kristiina Ilmanen.
Ammattikorkeakoulut Stadia ja Evtek yhdistyvät elokuussa Metropoliaksi. Metropolia rummuttaa nimeään television lisäksi muun muassa katumainoksissa ja 50 000:s sa pääkaupunkiseudun pitserioissa jaettavassa pitsalaatikossa.
Koko kampanjansa hintaa Stadia ja Evtek eivät ilmoita. Täysin mainosbudjetistaan vaikenevat Haaga-Helia ja Laurea. Kauppakorkeakoulun tiedottaja tyytyy ilmoittamaan heidän mainosbudjettinsa olevan pieni.
Teknillinen korkeakoulu käyttää mainontaan tänä vuonna noin 100 000 euroa eli vajaa 60 euroa yhtä aloituspaikkaa kohden. Helsingin yliopiston hakijapalvelut arvioi pärjäävänsä noin 30 000 eurolla eli noin kuudella eurolla per aloituspaikka. Tämän lisäksi jotkut HY:n tiedekunnat ja yksiköt mainostavat itseään pienimuotoisesti.
Tänä keväänä Helsingin yliopisto on houkutellut erityisesti nuoria hakijoita ja luonut mainossivun Irc-galleriaan. Alkukeväästä sivuilla saattoi osallistua kilpailuun, jossa piti etsiä neljä Helsingin yliopistossa opiskelevan tai opiskelleen julkkiksen profiilisivua.
Palvelupäällikkö Rebekka Niskanen HY:n hakijapalveluista kertoo, että julkkisbongauksella haluttiin osoittaa, miten erilaisiin ammatteihin korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suuntautua.
”Kilpailu houkuttelee hakijoita myös tutustumaan yliopiston opetustarjontaan.”
Pelkkä abeille markkinointi ei kuitenkaan riitä korkeakouluille.
”Myös hakijoiden vanhemmat lukevat mainoksia”, muistuttaa Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteishakukoordinaattori Marika Stam.
”Sen takia mainostamme myös tilattavissa sanomalehdissä, vaikka nuoret lukevatkin enemmän ilmaislehtiä.”
Mainoseurot suunnataan ulkomaille
Ylioppilaslehden kyselyyn vastanneet korkeakoulut eivät aio lisätä kotimaista mainontaa. Sen sijaan korkeakoulut suunnittelevat lisäävänsä markkinointia ulkomailla. Esimerkiksi Helsingin yliopisto laatii parhaillaan uutta suunnitelmaa kansainvälisestä markkinoinnista.
Globaaliin markkinointiin pakottaa jo hallituksen linjaus lisätä ulkomailta tulevien osuutta Suomen korkeakouluopiskelijoista. Vuodenvaihteessa korkeakoulut saivat arvokkaan porkkanan kansainvälistymiseen, kun lakiuudistus antoi korkeakouluille luvan myydä tutkintokoulutusta ulkomaille.
Helsingin yliopisto tavoittelee ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden vuosittaisen määrän lisäämistä noin seitsemälläsadalla nykyisestä noin 1 500:stä.
”Alun perin tavoite oli tarkoitus saavuttaa jo 2009, mutta todennäköisesti siihen menee muutama vuosi”, kertoo virkavapaalla oleva HY:n kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen.
Koska kansainvälinen markkinointi on kallista, Helsingin seudun korkeakoulut kampanjoivat ulkomailla yhdessä. Kaikki alueen 18 korkeakoulua ovat mukana Helsinki Education and Research Area (HERA) -hankkeessa. Viime vuonna HERA-koulut esittäytyivät messuilla muun muassa Kiinassa, Ukrainassa ja Intiassa.
”Yleisin kysymys tapahtumissa on ollut, pitääkö minun osata suomea, jos haluan opiskella Suomessa. Useimmat yllättyvät siitä, että sellaisessa paikassa kuin Suomi voi opiskella englanniksi,” kertoo HERA-hankkeen markkinointipäällikkö Ira Leväaho.
Viime vuonna projekti käytti kansainväliseen markkinoitiin noin 100 000 euroa.
”Teettämämme tutkimuksen mukaan muualla Euroopassa korkeakoulujen kv-markkinoinnin budjetit ovat jopa 20-kertaisia”, hankkeen johtaja Mikko Toivonen sanoo.
Johtaja kuitenkin painottaa, että HERA-hanke ei keskity vain markkinointiin.
”Panostamme esimerkiksi Helsingin seudun korkeakouluissa jo opiskelevien ulkomaalaisopiskelijoiden palveluiden kehittämiseen.”
Janne Salomaa
