18. huhtikuuta 2008
Teksti:

Miten tullaan viiniguruksi? Sen tietää 21-vuotias Ilkka Sirén, jonka työtittelin kohdalla voi pian lukea viticulturist, cellar master tai winemaker.
    Sirén on reissannut viinien perässä ympäri maailman ja valinnut kesätyönsä ja opintonsa juoman ehdoilla.
    Nyt, jos suunnitelmat pitävät kutinsa, hänestä tulee viinialalla arvostetun WSET Professional -diplomin haltija nuorempana kuin kenestäkään aiemmin.
    Helsingin yliopiston kasvintuotannon biologian opiskelijasta on kovaa vauhtia kasvamassa kovan luokan viiniasiantuntija – jopa kansainvälisellä tasolla.

Sirénin kipinä viineihin syttyi Brasiliassa. 17-vuotiaana hän oli vaihto-oppilaana São Paolossa lähiökaupungeissa ja reissasi koulun ohessa ympäri maata. Etelä-Brasiliassa Sirén vieraili viinitiloilla ja osallistui suureen rypälefestivaaliin.
    Viinikulttuurien erot alkoivat kiinnostaa.
    ”Yhtäällä viiniä pidetään hienona ja ylellisenä, esimerkiksi Välimeren maissa siihen taas suhtaudutaan suunnilleen urheilujuomana”, Sirén sanoo.
    Suomeen palattuaan Sirén alkoi omatoimisesti hankkia lisätietoa viinimaailmasta.
    ”Halusin aloittaa viineihin erikoistumisen ruohonjuuritasolla. Opinto-oppaita selatessa löysin sitten Helsingin yliopistosta kasvintuotannon biologian.”

Yliopisto-opintojensa ohessa Sirén on suorittanut Haagan ammattikorkeakoulussa viinikursseja. Ensi syksyllä hän alkaa suorittaa Haagassa arvostettua viinialan diplomia. Vuoden kestävä kurssi käsittää sekä viinialan teoriaa että maistelua, molempia myös tentitään.
    ”Maistelutenteissä vaaditaan jo aika edistyneen tason maistelua. Sokkotestin perusteella makua pitää kuvailla tosi tarkkaan ja pystyä kertomaan, mistä päin maailmaa viini on.”
    Kurssilla on osallistujia harrastelijoista tuotepäälliköihin. Sirén käy sitä poikkeuksellisen nuorena. Jos tentit menevät läpi ajallaan, Sirénistä saattaa tulla maailman kaikkien aikojen nuorin diplominhaltija.
    ”Minulle ennätys ei ole tärkeä, vaan tieto”, Sirén painottaa.
    Diplomin jälkeen Sirénillä on mahdollisuus jatkaa viiniopintoja Master of Wine tutkintoon. Käytännön kokemusta hän hankkinut tutustumalla eri viinitilojen toimintaan. Tulevana kesänä Sirén matkaa työskentelemään yhdellä Portugalin arvostetuimmista tiloista.

Nuori ja rennosti pukeutunut Sirén ei vastaa mielikuvaa kalliilla viineillä läträävästä pukumiehestä. Hän kertoo törmänneensä viinimaailmaan liitettyihin ennakkoluuloihin.
    ”Moni varmasti luulee tämän olevan jotenkin ryppyotsaista, mutta ei se pidä paikkaansa.”
    Sirénin nuori ikä herättää välillä harmaantuneissa viinipiireissä ihmetystä, mutta siihen alalla on nuoren viinintuntijan mukaan parasta tottua.
    ”Meitä nuoria tulee alalle koko ajan lisää. Varsinkin uuden maailman huokeammat viinit mahdollistavat myös nuorten viiniharrastuksen.”
    Juuri Euroopan ulkopuolisten viinintuottajien asenne on Sirénistä viime aikoina muuttanut viinimaailmaa.
    Niin sanotun uuden maailman viinintuottajan slogan saattaa olla ”ei pitkiä perinteitä, ei pölyisiä pulloja, vaan hyvää viiniä”. Nousevat viinimaat tuottavat myös paljon perusviinejä, jotka sopivat myös opiskelijan kukkarolle.
    Suomi ei ole Sirénin mielestä viinimaana kunnostautunut – jos puhutaan viininviljelystä. Rypäleviinien tuotanto on Suomessa pienimuotoista, eikä lopputulosta saa EU-säädösten takia myydä viininä. Myöskään paljon tuotettavia marjaviinejä ei edes lasketa viineiksi.
    Viininkulutus Suomessa on sentään nousussa.
    ”Meillä on myös erittäin vahvoja, kansainvälisesti tunnettuja asiantuntijoita.”

Omaa lempiviiniään Sirén ei suostu nimeämään.
    ”Vielä on niin monta viiniä maistamatta. Lempirypäleistä voisin mainita Sauvignon Blancin, vaikka täytyy muistaa, että samasta rypäleestä voidaan tehdä hyvin eritasoisia viinejä.”
    Sirén korostaa, ettei viinien arvioimiseen tarvitse käydä kursseja.
    ”Jokaiselta löytyy aistit omasta takaa.”
    Viinintuntija kertoo viinimessuilla tehdystä kokeesta, jossa esillä on kaksi lasillista viiniä, toisen takana halvempi ja toisen takana kalliimpi pullo. Oikeasti kummassakin lasissa on halpaa viiniä, mutta silti ihmiset ovat huomaavinaan, että kalliimmaksi luultu on selvästi parempaa.
    ”Ihmiset maistelevat todella paljon etikettiä. Juuri sen vuoksi sokkona maistaminen on ainoa oikea tapa maistella viiniä”, Sirén sanoo.
    ”Olen itse pitänyt sokkotastingeja, jossa on ollut ihan perusviinejä ja mukana yksi kallis. Lähes aina kallis viini on äänestetty huonoimmaksi.”

Sirén pitää joka päivä sähköpostitse yhteyttä viinialan ihmisiin eri puolilla maailmaa ja pyrkii myös luomaan uusia kontakteja.
    ”Jos luen vaikka lehdestä kiinnostavasta tyypistä, kaivan hänen yhteystietonsa verkosta ja lähetän sähköpostia, jossa kerron itsestäni.”
    Sirénin kontaktit ovat mahdollisia tulevia työnantajia tai muita viinialan ihmisiä.
    ”Monista on kiinnostavaa, että joku suomalainen on kiinnostunut viinintuotannosta.”
    Omiin nurkkiinsa Sirén ei viinejä, etenkään kalliita pulloja, hamstraa. Opintotuki opintolaina menevät elämiseen ja viinikoulutukseen, matkoihin sekä eri maissa järjestettäviin viinialan tapahtumiin.
    Opiskelijabudjetille sopivaksi viininharrastamistavaksi Sirén nimeää Akateemisen viiniseuran toiminnan. Kännäämistä maisteluilta ei kannata odottaa – viinimäärät mitoitetaan tarkkaan osallistujamäärän mukaan.
    ”Maistelu on mukavaa, mutta sekin voi alkaa turruttaa, jos sitä on tuntikausia monena päivänä peräkkäin. On myös haastavaa osata sanoa jokaisesta viinistä jotain.”

Elina Loisa
Kuva Heidi Uutela