07. maaliskuuta 2008
Teksti:

Helsinki aikoo rajoittaa autoilua keskusta-alueella ja tehdä pyöräilystä helpompaa. Samalla asialla liikkuu kaupunkisuunnitelmaansa viilaava Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY).
    HYY toivoi viime vuoden loppupuolella julkistetussa kannanotossaan, että Helsingin kaupunki toteuttaisi kävelykeskustan laajempana, kuin asemakaavapäätöksessä esitetään. Kävelykaduksi pitäisi muuttaa Yliopistonkatu, Kirkkokadun ja Aleksanterinkadun välinen osa Fabianinkatua, Kaisaniemenkadun etelänpuoleinen osa Vuorikatua sekä Kaisaniemenkadun ja Aleksanterinkadun välinen osa Mikonkatua.

Miltä suunnitelma kuulostaa, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä?

Hannu Penttilä HP : Oikeansuuntaiselta, mutta tuossa on paljon yksityiskohtia, jotka kaupungin on tutkittava. Kävelykeskustan laajeneminen on kuitenkin väistämätöntä. Se tulee toteutumaan – toivottavasti myös HYY:n suunnitelmat. Kaupunginvaltuuston on tuettava näitä hankkeita. Siksi uskon, että asiasta keskustellaan ennen ensi syksyn kunnallisvaaleja.

Osaatteko arvioida, minkälaisessa mittakaavassa kävelykeskusta voisi toteutua?

HP: On ilmiselvää, että jos Helsinki haluaa olla kilpailukykyinen ja vetovoimainen kaupunkiseutu, niin kävelykeskustan on laajennuttava. Keskusta-alueella rautatieasemalta etelään päin pitäisi olla kävelijöille miellyttävää kaupunkiympäristöä. Se on suunta, johon olemme menossa, mutta yksityiskohtiin en vielä tässä vaiheessa uskalla ottaa kantaa.

Miksi HYY haluaa näin laajan kävelykeskustan, HYY:n hallituksessa kaupunkiasioista vastaava Leena Pihlajamäki?

Leena Pihlajamäki LP: Tänä keväänä valmistuvassa kaupunkiohjelmassa linjataan, että yksityisautoilun priorisoinnista kävelijöiden ja muun kevyen liikenteen kustannuksella pitäisi luopua – tai ainakin sitä pitäisi vähentää. Se olisi oikeansuuntainen panostus joukkoliikenteeseen, viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen, sillä päästöt ovat suuri ongelma keskustan asukkaille. Yksi suuri syy on myös, että yksi yliopiston kampus sijaitsee keskustassa.

Totesit, että liikennesuunnittelussa pitäisi suosia kevyttä liikennettä nykyistä enemmän. Mitä se voisi tarkoittaa käytännössä?

LP: Keskustaan olisi saatava pyöräkaistoja. Jos haluaa liikkua kantakaupungissa pyörällä, niin täytyy tietää, missä reitit menevät. Yhtäkkiä saattaa käydä niin, että pyöräkaista vain katoaa, eikä voi tietää, minne päin pitäisi mennä. Opiskelijanäkökulmasta olisi tietenkin tärkeää, että kampuksille olisi hyvät yhteydet kevyellä liikenteellä.

HP: Pyöräilyn kehittämisessä emme ole päässeet riittävän nopeasti eteenpäin. Se on valitettavaa, jos Helsinkiä vertaa esimerkiksi Kööpenhaminaan. Siellä yli kolmannes kaikista matkoista tehdään pyörällä. Siinä me jäämme kauas taakse.

HYY on keskustellut ruuhkamaksukokeilusta ratkaisuna liikenneongelmiin ja kaupunginvaltuustossakin on enemmistö maksujen kannattajilla. Pitäisikö pääkaupunkiseudun yksityisautoilua hillitä ruuhkamaksuilla?

HP: Jos ollaan tarkkana, niin valtuuston enemmistö edellytti selvityksen laatimista ruuhkamaksuista. Sekin oli kohtuullisen väännön takana, että maksut nähdään yhtenä keinona.

LP: HYY:n kanta on, että ruuhkamaksuja pitäisi kokeilla. Ne eivät tietenkään ole ongelmaton asia, mutta mitään muita kovin hyviä malleja ei ole keskustan liikenteen rauhoittamiseen. Ruuhkamaksukokeilu olisi opiskelijoiden ja kaikkien muidenkin kannalta positiivinen asia, koska se tarkoittaisi oikeastaan automaattisesti joukkoliikenteen parantamista.

HP: Kööpenhaminassa on onnistuttu vähentämään keskustan liikennettä karsimalla pysäköintipaikkoja. Siinä mielessä keinoja on monenlaisia. EU:n ja hallituksen linja on siirtää liikenteen verotusta liikennevälineiden omistamisesta niiden käytön verottamiseen.

Keskustatunnelin tarkoituksena oli siirtää autoliikennettä pois ydinkeskustasta. SDP:n kaupunginvaltuutetut asettuivat kuitenkin vastustamaan hanketta. Pitäisikö Helsingin keskustan autoilua vähentää rakentamalla keskustatunneli?

HP: Hanke on tietoisesti pantu jäihin. Nykypäivän haaste on liikenteen vähentäminen, ei ainoastaan sen siirtäminen pois silmistä. Suomi on sitoutunut EU:n kautta vähentämään päästöjä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii, että Helsingin seudulla olisi siirryttävä käyttämään nykyistä enemmän joukkoliikennettä.

LP: Henkilökohtaisena mielipiteenä voin sanoa, ettei tunnelia pitäisi rakentaa. Jos ajattelee esimerkiksi niinkin suosittua esimerkkiä kuin mielenterveyspalveluiden tilaa, niin tunneliin kuluisi niin paljon rahaa, että se olisi pois muista palveluista.

Pitäisikö Helsinkiin saada ilmainen joukkoliikenne yksityisautoilun vähentämiseksi?

LP: Kyllä, pitkällä aikavälillä. Ilmainen joukkoliikenne olisi ideaali.”

HP: Siinä mielessä olemme Helsingin seudulla hyvässä tilanteessa, että opiskelijoilla on 50 prosentin alennus joukkoliikenteessä. Yksi mahdollisuus olisi myös, että ylioppilaskunnan jäsenmaksuun sisällytettäisiin ”ilmainen joukkoliikenne”. Käytännössä HKL ja YTV myisivät HYY:lle (matkustusoikeuden) todellisia kustannuksia halvemmalla. Opiskelija saisi alennuksen, jos maksaisi sen jäsenmaksun kautta. Ehdotus olisi todellinen vaihtoehto. Ilmainen se on tietenkin vain lainausmerkeissä, koska se maksettaisiin jäsenmaksun kautta. Tämä saattaa kuitenkin olla liian radikaali ehdotus HYY:n nykyisille päättäjille.

LP: Tuo on hirveän houkutteleva ajatus, mutta siinä olisi yksilötasolla paljon ongelmia. Uudistus kasvattaisi niin paljon ylioppilaskunnan jäsenmaksua, että siitä tulisi yksilötasolla suuri. Varsinkin niille, jotka eivät syystä tai toisesta käytä joukkoliikennettä. Tämä taas saattaisi aiheuttaa närää esimerkiksi niiden keskuudessa, jotka ovat kesän pois kaupungista. Kaikkein ongelmallisin ryhmä olisivat vähävaraiset opiskelijat.

HYY:n edustajisto käsittelee hallituksen laatimaa kaupunkiohjelmaa maaliskuussa.

Tuomas Kokko
Kuva Mikael Pettersson