20. maaliskuuta 2008
Teksti:

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas pahoittelee pitkiä opiskeluaikoja ja myöhäistä valmistumisikää (YL 3/08): ”Pian kahden vuosikymmenen ajan Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovat peräjälkeen ponnistelleet yliopisto-opiskelijoiden opiskelujen tehostamiseksi ja valmistumisikien alentamiseksi. Nämä ponnistelut lienee aika lopettaa: tulokset ovat olleet vääränsuuntaisia.”
    Sailaksen huoli on ymmärrettävä valtiovarainministeriön näkökannalta; eipä sitten juuri kenenkään muun.
    Pitkä opiskeluaika on eittämättä rahassa mitattuna tehotonta. Niin ovat lasten kanssa vietetyt työpäivät, katusoittajan kuuntelu, kirjastosta lainatun romaanin lukeminen ja pitsinnypläyskin. Puhumattakaan leppoisasta kävelystä puistosta sen sijaan, että kansantalouden parasta ajatellen kiillotuttaisi Audinsa vanteita merkkiliikkeessä.

Länsimaisten kansakuntien onnellisuuden ja materiaalisen tuotannon yhteys näyttää katkenneen joitain vuosikymmeniä sitten. Jokseenkin samaan aikaan, kun Sailas alkoi maksaa veroja. Samana aikana stressi, pitkät työmatkat, kulutuksen aiheuttamat ympäristöhaitat, yhteisöllisyyden mureneminen, alkoholismi, mielenterveysongelmat ja elintasosairaudet ovat levittäytyneet laajalle.
    Pitkät opiskeluajat, itsensä kehittäminen, vähäisempään materiaaliseen elintasoon tyytyminen ja läheistensä kanssa surutta hengailu ovat Sailakselle suihkussa laulamista. Vastuullinen kansalainen kun suuntaisi musiikillisen kontribuutionsa kännykän soittoäänien säveltämiseen.
    ”Miksi?” lienee kysymys, jonka vastaus erottaa sukupolvia.

Sailas on ”rukoile ja tee työtä” -sukupolven viimeisiä julkisia mohikaaneja. (Kirjaimellisesti) onneksemme opiskeleva nuoriso ei ole tyystin turmeltunut, sillä tuskinpa lapsenlapsemme kokoontuvat Finlandia-taloon kuuntelemaan Nokia tune -konserttia.

Markus Bunders
Yhdennentoista (/50) vuoden opiskelija