25. tammikuuta 2008
Teksti:

Yritykset käyttävät yhä enemmän rahaa esimiestensä kouluttamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelijan Pertti Linkolan mukaan pomokoulutuksen määrä alkoi kasvaa 1990- luvulla, tuottavuusvaatimusten kiristyttyä. Linkolan sanoin yritykset alkoivat silloin ajatella, että huono esimies aiheuttaa organisaatiossa kitkaa, josta on päästävä eroon”.
    Tehdessäni tämän lehden sivuille 11-13 juttua esimieskoulutuksesta huomasin, etteivät yritykset mielellään myönnä julkisesti kouluttavansa työntekijöitään.
    Eräs esimiestaitojen koulutusta tarjoava yrittäjä kertoi, että häneltä on vaadittu jopa vaitiolovelvollisuutta. Hänet oli pyydetty kouluttajaksi kansainvälisesti tunnettuun suomalaisyritykseen, mutta vain sillä ehdolla, ettei käyttäisi yrityksen nimeä ansioluettelossaan eikä koulutuspalveluidensa markkinoinnissa.
    Muutenhan joku saattaisi luulla, että yrityksessä on jollakin tavalla epäpäteviä työntekijöitä, koska heille pitää erikseen järjestää koulutusta. Jos kouluttaja lipsauttaisi yrityksen nimen, hän joutuisi maksamaan sille korvauksia.
    Kyseisen yrityksen toiminta tuntuu järjenvastaiselta. Eikö olisi pelkästään hyvää mainosta, jos yritys profiloituisi työnantajaksi, joka välittää työntekijöistään niin paljon, että haluaa kouluttaa heitä?
    Toinen esimiestaitojen koulutusta tarjoava yrittäjä kertoi, että kurssien nimiä on harkittava tarkkaan. Niissä ei saa käyttää esimerkiksi ongelma-sanaa. Yritykset eivät nimittäin halua myöntää kouluttajalle – eivätkä varsinkaan työntekijöilleen – että jokin olisi vialla. Eivät edes tilanteessa, jossa työntekijät antavat kitkerää palautetta työtyytyväisyyskyselyissä ja ovat toistuvasti sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.

Tuomas Kokko