Helsingin yliopisto ja Hanken yhteen?

T:Teksti:

Helsingin yliopisto (HY) ja Svenska handelshögskolan (Hanken) tiivistävät yhteistyötään. Mahdollista on jopa, että koulut liitetään tulevaisuudessa löyhästi yhteen.
    ”Sanotaan, että emme ole sulkeneet pois mitään vaihtoehtoja”, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Thomas Wilhelmsson.
    Wilhelmsson on jäsenenä työryhmässä, jonka HY:n ja Hankenin rehtorit ovat asettaneet selvittämään koulujen tulevan yhteistyön muotoa ennen muuta koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyteen liittyen. Tuloksia odotetaan marraskuun lopulla.

Hy:n ja Hankenin työryhmän kanssa samaan aikaan työtään tekee ruotsinkielisten korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä selvittävä Samordningsdelegationen för den svenska högskoleverksamheten. Ehdotus ruotsinkielisten korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä on jätettävä opetusministeriölle vuoden loppuun mennessä.
    Suurempiin korkeakouluyksikköihin keskittyminen ei ihmetyttäisi: Kauppakorkeakoulu siirtyy ”innovaatioyliopistoon”, Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyvät, samoin Turun yliopisto ja kauppakorkeakoulu.
    ”Tässä jää aika vaikea sauma pienille yksiköille. Kyllä tässä selvää painetta on, että Hankenin pitää ryhmittyä johonkin”, HY:n Wilhelmsson sanoo.
    Hankenin Rehtori Marianne Stenius ei halua ottaa kantaa Hankenin ja HY:n mahdolliseen rakenteelliseen yhteistyöhön.
    Hanken aikoo tulevaisuudessa tiivistää sisällöllistä yhteistyötään myös esimerkiksi Tukholman kauppakorkeakoulun kanssa. HY ja Hanken voisivat Steniuksen mukaan tehdä yhteistyötä englanninkielisen opetuksen, muun muassa maisteriohjelmien tarjonnassa.
    Jo tällä hetkellä yli puolet Hankenin maisteritason koulutuksesta on englanninkielistä.

Myös Wilhelmssonin mukaan koulujen yhdistyminen niin, että Hanken olisi esimerkiksi HY:n tiedekunta, on epätodennäköistä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kauppakorkeakouluilla on käytössä opiskelijoiden kansainvälinen equis-akkreditointi, joka edellyttää, että Hankenilla on oma tietty autonomiansa ja päätöksentekomallinsa.
    ”Mutta onhan tietysti muunlaisia malleja”, Wilhelmsson sanoo.
    Keskustelua käydään hänen mukaansa varmasti esimerkiksi Helsingin yliopiston erillisenä itsenäisenä yksikkönä toimivan Svenska social- och kommunalhögskolanin (Soc&kom) mallista. Muun muassa Soc&komin rehtori Henrik Hägglund suositti mallia avoimesti muille lukukauden avajaispuheessaan.
    Wilhelmsson korostaa kuitenkin, että myös paljon löyhempi yhteistyömuoto on mahdollinen. Hankenin Steniuksen mukaan Soc&komin malli ei ole vaihtoehto Hankenille.
    ”Soc&komissa on vain kanditutkintoon johtavaa koulutusta ja meillähän on tutkinnonanto-oikeus. En haluaisi ollenkaan keskustella siitä. Itse en koe, että se on meille ajankohtaista.”
    Myös HY:n Wilhelmsson korostaa, että tässä vaiheessa yhteistyöstä keskustellaan vasta sisällöllisellä tasolla.

Mitä yhteistyöltä sitten toivotaan?
    Wilhelmssonin mukaan se antaisi molemmille osapuolille entistä paremman aseman kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
    ”Olemme havainneet, että kansainvälillä huippuyliopistoilla, niin kuin me olemme, on aina oma bussinesschool. Kansainvälisten maisteriohjelmien markkinoinnissa tulee aina vastaan kysymys, että onko teillä myös jotakin bisnekseen viittaavaa koulutusta. ”
    Hankenin opiskelijat puolestaan saisivat valita entistä suuremmasta sivuaineiden valikoimasta.

Elina Kervinen